Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Elämää ruokapöydän ympärillä

Siitä lähtien, kun vauva tutustutettiin kiinteisiin, on meidän elämä pyörinyt ruokapöydän ympärillä. Tein itselleni karhunpalveluksen aloittaessani laiskuuttani kiinteät jälleen kerran kuuden kuukauden iässä, koska silloin vauvan kiinteiden päivittäiset ruokailukerrat on alun kevyen tutustumisen jälkeen nostettava rivakasti neljään tai viiteen kertaan. Mutta kuten todettu, voi pojat. Onneksi vauva syö kiinteitä yllättävän hyvin, istuu syöttötuolissa todella ryhdikkäästi ja muutenkin on asiassa satasella mukana. Silti tämä jatkuva ateriasta ateriaan eläminen on raskasta - raskaampaa, mitä kultaisista muistoistani kaivelin kahden vanhemman lapsen kohdalla.  Ihme ja kumma, vauvan vatsa on kestänyt tähän mennessä kaikki ruoka-aineet, mitä suun kautta on turpattu alas. Olen jopa laiskuuttani pyörtänyt lihasosekieltoni ja tarjonnut vauvalle myös kaupan lihasoseita. Kahdelle vanhemmalle lapselleni olen tarjonnut lihan aina sormiruokana, koska soseutettu liha on ajatuksissa (ja pil

Viimeisimmät blogitekstit

Ryhmäneuvolassa. Ai missä?

Poikki

Neuvolakuulumisia ja nenän nyrpistelyä

Ensi viikon ruokalista

Kun lapsi ei syö

Vauvoja ja hotelleja

Tanssivia kukkia ja silmänkääntötemppuja

Lohtusuklaata ja neuvolakäynti

Neljäkuukautinen pötkylä

Pahimman laadun murehtija