Kun lapsi ei syö
Käytiin tänään keskimmäisen lapsen kanssa lounaalla Sipoossa sijaitsevassa ravintola Tilassa. Ravintola on yksi lemppareistani. Se on sisältä upea ja ruoka on aina maukasta. Lisäksi paikan päällä pääsee katsomaan monenmoisia eläimiä. Lapselle tilattiin puolikas annos lihapullia ja perunamuussia. Samalla tilasin meille etukäteen jälkkärit - suklaakakkua ja marinoituja nektariineja. Lapsi ihasteli lihapulla-annostaan ja alkoi syödä, kunnes noh, ei sitten syönytkään. Ei kuulemma maistu. Että mitä? Näinä hetkinä oma vanhemmuus kokee kolauksen. Miten hoitaa tilanne ilman, että vahingoitan lapsen ruokasuhdetta, mutta kuitenkin siten, että lapsi ymmärtää, että lautasella oleva ruoka ei aina voi olla mieluisinta ja silti olisi tärkeä syödä. Elämä kun ei voi olla pelkkää Saarioisten jauhelihapitsaa. Maanittelin (kuten sanottu, ei ylpein hetkeni vanhempana) lasta syömään perustellen, että on tärkeää syödä, jotta ei tule paha olo. Muistutin, että hän yleensä pitää kyseis
