Siirry pääsisältöön

Videot

Muisto kahden vuoden takaa

Näin toissayönä unta, jossa kuopus peruutti pyörällä lampeen, enkä unessa löytänyt häntä pinnan alta. Herättyäni uni ei enää tullut silmään ja jäin valveille. Mörkö. Taannoin työkaverini kysyi, olenko raskaana, kun valittelin väsymystä ja jatkuvasti kolottavaa sokerihammasta. En ollut, enkä ole. Syksy se vain. Olisin halunnut sanoa hänelle, että aika lailla tasan kaksi vuotta sitten uin harvinaisen syvissä vesissä. Itkin, hoidin puolivuotista vauvaa, etsin tietoa kaikesta maan ja taivaan välillä ja hengittelin. Silti kaiken kamalankin jälkeen kaipaisin lisää lapsia. Ikuinen vauvakuume - sitä se taitaa olla. Haluaisinko siis lisää lapsia? Ehdottomasti! Haluaisinko niitä tähän parisuhteeseen? En. Enkä kyllä mihinkään muuhunkaan parisuhteeseen. Enkä missään nimessä haluaisi enää olla niin järkyttävän täynnä huolta, hätää ja surua, mitä olin kaksi vuotta sitten. Meidän lapsiluku on näin ollen täynnä. Olisin kaivannut kaksi vuotta sitten kannattelua ja hoivaa. Mies oli silloin t...
Lähetä kommentti
Read more »
Tunnisteet

Unikonsiemenen kokoinen pieni

Raskaustestin viivat ovat vahvistuneet ja pääsen siirtymään tänään seuraavalle raskausviikolle. 4+0, miten vähältä se kuulostaa... noinkohan tämä raskaus näkee puolta väliä? Tai edes varhaisraskauden ultraa? Tai entä jos tämä raskaus antaakin meille elävän vauvan?

Raskausoireissa on ollut jonkin verran vaihtelua kuluneella viikolla. Aiemmin kertomani ummetus loppui, ja nyt vatsa toimii kuin junan vessa. Tämä luonnollisesti herättää minussa aivan järjetöntä huolta. Ummetuksen kadottua on tilalle onneksi tullut hyvin kevyt kohtujomotus, joka tosin kestää aina vain hetken kerrallaan. Lisäksi kaverina on ollut päivittäinen päänsärky, mutta se toki voi johtua miljoonasta muustakin asiasta kuin raskaudesta. 

Testailulla ei ole ollut tässä(kään) raskaudessa mitään rajaa 🙈 Yritän jatkaa testailua tästä eteenpäin joka toinen päivä, sillä päivittäinen testailu ei enää anna sitä lisäarvoa, mitä se vielä alkuviikosta antoi. Tämän aamun testiviiva ei edelleenkään ole yhtä vahva kontrolliviivan kanssa, mutta toisaalta kuuluisiko sen edes olla?


Pieni kohdussa kasvava vintiö on tällä viikolla juuri ja juuri unikonsiemenen kokoinen. Omalla sormella (jotka muuten kuvassa näyttävät jotenkin noin irrallaan olevina tosi hassuilta 😂) siemenet näyttävät tosi pieniltä. Miten tuon kokoisesta hipusta voisi ikinä kasvaa vauvaa?

/Me kaksi ja lapset
Labels:

Kommentit

  1. Neiti Talonmies29. elokuuta 2022 klo 7.18

    Oi täällähän onkin taas plussauutisia ! Onnea ja tarrasukat ja jeesusteipit pienelle unikonsiemenelle ! ♥♥

    VastaaPoista
  2. Me kaksi ja lapset29. elokuuta 2022 klo 7.38

    Kiitos Neiti Talonmies 💕 Katsotaan nyt, kuinka kauan tämä raskaus kestää. Tällä kertaa testien viivat vahvistuvat onneksi hieman reippaammalla tahdilla kuin aiemmissa kahdessa. Olen käynyt kyttäämässä parisen viikkoa muuten blogissasi teidän kuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neiti Talonmies30. elokuuta 2022 klo 8.38

      Tsemppiä ajatuksien ja pelkojen kanssa, mutta onneksi varhaisultra teillä näköjään häämöttää jo, ehkä sitten uskaltaa taas hengähtää kun siellä on käyty pienen pientä unikonsiementä kurkkimassa ♥

      Meillä oli lämpöjen osalta tosi jännä kierto, mutta - rumpujen pärinää - taisi olla vain kiinnittymisyritys. Nyt jo kp28 meneillään ja huomenna takuuvarmasti alkaa uusi kierto. Toivottavasti ens kierrossa sit tärppää. Edellinenkin tärppi taisi tulla kiinnittymisyrityksen jälkeen, joten ainakin toiveet on korkealla jos ei muuta :D

      Poista
    2. Me kaksi ja lapset31. elokuuta 2022 klo 23.05

      Äh, kuinka turhauttavaa, jos kierto jäi tälläkin kertaa kiinnittymisyritykseksi :( Useimmiten tosiaan sanotaan, että kemiallisen jälkeen pysyvä plussa saattaa olla todennäköisempi! Nimim. kokemusta on (ei tosin tässä raskaudessa, vaan esikoisen ajalta :D)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit