Siirry pääsisältöön

Videot

Löysän vatsan arvoitus

Kuopus on harvinaisen herkkävatsainen. Oli tauti mikä tahansa, niin se oireilee aina vatsan kautta. Löysää kakkaa, limaista kakkaa, vetistä kakkaa, haisevaa kakkaa.  Useimmiten vatsa oireilee eniten infektion kanssa samaan aikaan, mutta toisinaan myös ilman syytä. Viime toimintavuonna, kun taapero aloitti päiväkodissa, ehti lapsella vierailla monen monta ripulia ja kolme oksennustautia. Herkkävatsainen, ajattelin. Meillä on säännöllisessä käytössä D-vitaviimin kanssa samaan tablettiin ympätty maitohappobakteeri. Ei mitään käsitystä, auttaako se oikeasti, mutta ainakin näin vanhemmille se tarjoaa lumelääkkeen veroisen avun. Isommat lapset syövät samoja tabletteja myös, ja ainakin heillä on vatsat paremmassa kunnossa. Epäilen, että heillä maitohappobakteerien sijaan ikä ja omat ajat päiväkodissa ovat kasvattaneet rautaisemmat vatsat. Tänään, kun jälleen kerran päiväkodista soitettiin löysävatsaisesta 2-vuotiaasta, varasin ajan lääkärille. Ok, liikkeellä voi ol...

Ja uuteen kiertoon...

Tein tänään herkän raskaustestin, joka näytti jälleen kerran vain yhtä viivaa. Tämä tarkoittaa sitä, että viikonloppuna astellaan kahdeksanteen yrityskiertoon. Kahdeksanteen. Aika ei todellakaan lennä, kun yrittää saada lasta aluilleen.

Pohdin eilen, missä vaiheessa meidän pitäisi hakea apua lääkäristä. Meillä on kaksi yhteistä lasta, joten julkiselta puolelta emme tule saamaan apua. Hedelmöityshoidot ja hedelmällisyystutkimukset ovat kalliita mahdollisine lääkkeineen julkisellakin puolella, joten kauhulla mietin, kuinka paljon tutkimukset tulisivat maksamaan yksityisellä 😬

Olen kipuillut pari päivää vauvakuumettani ylipäätään. Milloin pitää antaa olla ja siirtyä eteenpäin? Eikö kaksi pientä riitä? Tuntuu, että tällä hetkellä elän jonkinlaisessa välitilassa.

Olen risteyksessä. Joko alan rakentaa ammatillista uraa ja jatkamme nelihenkisenä perheenä, tai sitten yritämme vielä tovin ja haemme keväällä apuja raskautumiseen, jos tärppi ei ennen sitä käy. Sillä välin pysyisin nykyisessä työssäni. Päätöshän ei varsinaisesti olisi vaikea, jos tietäisin, että yritys tuo lopulta elävän vauvan syliin. Siihen ei ole kuitenkaan mitään takuita. Silti joka kerta, kun mietin vauvatoiveesta luopumista, nousee pala kurkkuun. Onneksi tätäkään asiaa ei tarvitse päättää tänään, ei edes viikon päästä.

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

  1. Ehdottomasti mukana! Arvottiin lasten kanssa eilen jo yllätysresepti. Siitä lisää viikonloppuna, kun ollaan saatu väkerrettyä luomus valmiiksi 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit