Siirry pääsisältöön

Videot

Kun lapsen harrastus vie mukanaan

Meidän lapsemme on harrastanut useamman vuoden yhtä ja samaa joukkuelajia. Harrastus on vienyt sekä lapsen että lapsen isän mukanaan. Kalenteri ja kaikki perheen menot suunnitellaan lapsen treenien ja turnausten ympärille. Vielä ennen vuodenvaihdetta myös mies pelaili höntsäsarjassa, mutta luopui treeneistään, kun uusi peliaika vaihtui sellaiseen ajankohtaan, että se olisi pakottanut minut hoitamaan kuskaukset, iltapalat ja nukutukset yhtenä lisäpäivänä. Huomasin kyllä, että miestä harmitti, ettei voinut jatkaa harrastustaan, mutta tylsänä vaimona totesin, että on kurjaa, että kotityöt kaatuvat aina sekä lapsen että miehen harrastuksen vuoksi minun harteilleni. Ja toki lapsen harrastusta haluan kannattaa. Eikä mies ilman joukkueurheilumaailmaa ole jäänyt. Mies toimii lapsen joukkueessa jonkinlaisena epävirallisena apuhenkilönä, joten hän on treeneissä ja turnauksissa aina mukana. Olen aidon onnellinen, että suht arka lapsemme on löytänyt itselleen mieluisan harrastuksen. Ha...

Ja uuteen kiertoon...

Tein tänään herkän raskaustestin, joka näytti jälleen kerran vain yhtä viivaa. Tämä tarkoittaa sitä, että viikonloppuna astellaan kahdeksanteen yrityskiertoon. Kahdeksanteen. Aika ei todellakaan lennä, kun yrittää saada lasta aluilleen.

Pohdin eilen, missä vaiheessa meidän pitäisi hakea apua lääkäristä. Meillä on kaksi yhteistä lasta, joten julkiselta puolelta emme tule saamaan apua. Hedelmöityshoidot ja hedelmällisyystutkimukset ovat kalliita mahdollisine lääkkeineen julkisellakin puolella, joten kauhulla mietin, kuinka paljon tutkimukset tulisivat maksamaan yksityisellä 😬

Olen kipuillut pari päivää vauvakuumettani ylipäätään. Milloin pitää antaa olla ja siirtyä eteenpäin? Eikö kaksi pientä riitä? Tuntuu, että tällä hetkellä elän jonkinlaisessa välitilassa.

Olen risteyksessä. Joko alan rakentaa ammatillista uraa ja jatkamme nelihenkisenä perheenä, tai sitten yritämme vielä tovin ja haemme keväällä apuja raskautumiseen, jos tärppi ei ennen sitä käy. Sillä välin pysyisin nykyisessä työssäni. Päätöshän ei varsinaisesti olisi vaikea, jos tietäisin, että yritys tuo lopulta elävän vauvan syliin. Siihen ei ole kuitenkaan mitään takuita. Silti joka kerta, kun mietin vauvatoiveesta luopumista, nousee pala kurkkuun. Onneksi tätäkään asiaa ei tarvitse päättää tänään, ei edes viikon päästä.

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

  1. Ehdottomasti mukana! Arvottiin lasten kanssa eilen jo yllätysresepti. Siitä lisää viikonloppuna, kun ollaan saatu väkerrettyä luomus valmiiksi 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit