Näkemyseroja

Satuin olemaan syyttömänä osapuolena peräänajotilanteessa. Aamusilmillä takanani ajanut kuljettaja lähti risteyksessä turhan vilkkaasti liikkeelle ja ajoi suoraan takapuskuriini.

Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Perään ajanut kuljettaja oli tilanteessa vähättelevä, mutta pyysi lopuksi anteeksi ja lupasi tehdä vahinkoilmoituksen omaan vakuutusyhtiöönsä. 

Ensisilmäyksellä näytti, että meidän pieni kauppakassiautomme säästyi naarmuitta ja kolhuitta. Auto on vanha ja se on ostettu aikanaan sopuhintaan mummoltani. Autossa on mummon jäljiltä klommoja ja naarmuja, ja auto muutoinkin on elämää nähnyt. Ajattelin, ja ajattelen edelleenkin, että pienistä naarmuista ei kannata alkaa tapella.

Mies pesi auton takapuskurin peräänajon jälkeen ja huomasi rekisterikilven vieressä takapuskurissa pienen lommon. Hän on sitä mieltä, että se pitäisi ilmoittaa peräänajon lopputulemaksi, jotta saisimme kertakorvauksen lommosta vakuutusyhtiöltä. 

Ja nyt meillä on näkemysero. Jo lommoinen auto, jonka tätäkään lommoa ei aiota korjata. Vastapuoli menettäisi mahdolliset bonukset,ja me saisimme kertakorvauksen, jota ei kuitenkaan käytettäisi autoon. 

Ihmisillä on jo tässä taloustilanteessa riittävän raskasta, joten vahinkoilmoitus tuntuisi kursailulta. Erityisesti, kun mahdollista korvausta ei kuitenkaan käytettäisi auton korjaamiseen. 

Toisaalta vastapuolen välinpitämätön asenne ärsyttää vielä näin jälkikäteenkin, ja se, ettei henkilö omatoimisesti tehnyt vahinkoilmoitusta, kertoo aika paljon hänen asenteesta hoitaa asia asiallisesti loppuun.

Silti olen sitä mieltä, että maailma voisi olla hippusen parempi paikka, jos kanssaolijat eivät tekisi asioita vain euronkuvat silmissä.

/Me kaksi ja lapset