Lempeää ja rauhallista itsenäisyyspäivää!

Olen lukenut tänään eri sosiaalisen median alustoilta koskettavia tarinoita rintamalla vietetyistä ja erityisesti rauhansolmimisen jälkeisistä ajoista. Rintama-aika on ollut varmasti valtavan traumaattista eikä moni rintamalla ollut enää saanut otetta normaalista arjesta kokemiensa jälkeen. Äitini ukki oli ollut rintamalla hevosmiehenä, mutta ei koskaan ollut suostunut kertomaan sodasta tarkemmin. Sama toistui myös isäni vaarin puolella. Siksi ainakin minulle on hyvin tärkeää saada lukea muiden kertomia muistoja, koska meillä ei ole omassa perheessä jaettu niitä. Ymmärrän toki vaikenemisen tarpeen, sillä sota on ollut varmasti hyvin järkyttävää. Toisaalta, kun sodasta puhutaan, meidän itsenäisyytemme ei tunnu niin itsestäänselvyydeltä.

Meidän perheessä itsenäisyyspäivä kulki hyvin perinteisiä polkuja. Tänäkin vuonna juhlapäivä otettiin vastaan Tuomaan markkinoilla, kotimaisilla herkuilla ja itsenäisyyspäivän paraatin katselulla.

Itsenäisyyspäivä käynnistyi kotibrunssilla. Tarjolla oli riisipuuroa kanelin ja sokerin kanssa, ruisleipää, kylmäsavulohta, juustoa, kurkkua ja tomaattia, keitettyjä kanamunia, nakkeja, smoothieta, hedelmiä ja tuoremehuja. Tavoitteena oli syödä kuvut sen verran täyteen, että pienen välipalan turvin jaksaisimme aikaiselle päivälliselle.

Brunssin jälkeen tein ekaluokkalaisen kanssa kanelilla maustetun puolukkapannacotan jääkaappiin hyytymään Tuomaan markkinoiden vierailun ajaksi. 

Tuomaan markkinoiden tunnelma kärsi hieman sateisen sään takia. Markkinoilta lähti mukaan puna-valkoiset kruunukynttilät, muutama keraaminen esine ja Chjokon suklaapiparkakkuja. Paikan päällä nautimme glögikupilliset ja pullat Teemu Auran kojusta. Kun, olimme riittävän märkiä, valuimme takaisin kotiin.

Muiden katsoessa tv:stä itsenäisyyspäivän paraatia, laitoin minä uuniin tekeytymään perinteisen karjalanpaistin. "Muutamat" välipelit, kiukkukohtaukset ja värikuvat myöhemmin, pääsimme päivällispöytään. 

Alkuun kilistelimme mustikkamocktaileilla ja maistelimme vihersalaattia. Pääruoalla söimme karjalanpaistia, keitinperunoita, kurkku-tomaatti-paprikasalaattia ja marinoitua salaattijuustoa. Jälkiruokana oli puolukkapannacotta, joka oli ehtinyt hyytyä kivasti päivän aikana.

Mustikkamocktail oli omasta mielestäni herkullista. Bongasin ohjeen Alkon sivuilta ja ajattelin, että se voisi maistua myös lapsista isommille. Mustikkasiirapin valmistimme esikoisen kanssa edellisenä päivänä etukäteen, jotta se sai maustua ja paksuuntua yön yli. Mocktailiin tuli mustikkasiirappia, jäämurskaa, jäisiä mustikoita ja tonic-vettä. Mustikkasiirappia jäi hieman yli, joten ajattelin illasta lasten mentyä nukkumaan nauttia toisen lasillisen normaalin kivennäisveden kanssa. 

Kättelyt jätämme tänäkin vuonna väliin ja keskitymme katselemaan muita viihdeohjelmia tv:stä.

Lempeää ja rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille teille 🇫🇮🕯

/Me kaksi ja lapset