Pitääkö aina olla tasapuolinen?

Ostettujen joululahjojen listaa katsellessa aloin miettiä, pitäisikö kaikkien lasten lahjat olla yhtä arvokkaita? On selvää, että 2-vuotiaan lahjat ovat useammin edullisempia kuin esimerkiksi 10-vuotiaan. Tällä hetkellä esikoisten joululahjat maksavat noin 160 euroa, kun taas pienemmän lahjat ovat kustantaneet noin 60 euroa. Ero lahjojen kokonaisarvossa on ainakin omaan silmääni varsin merkittävä, joten nyt pohdin, rakennanko tässä iänikuisia sisaruskyräilyjä. Pitäisikö lahjojen siis kuitenkin olla saman arvoisia?

Kummilapset ovat jotakuinkin saman ikäisiä, joten lahjat ovat usein saman arvoisia. Omat sisarukseni saavat lahjat, jos keksin jotain. Useimmiten lahjat ovat suht saman hintaisia, mutta on myös ollut niin, että toinen on saanut arvokkaamman lahjan. Jos he haluavat valittaa lahjoistaan, niin ohjaan valitukset suoraan äidille.

Mutta nuo omat lapset ovat vaikeita. Monesti vanhin lapsi saa jo kaiken uutena, jotka sitten valuvat käytettyinä pienemmille. Sitten, jos esikoinen saa arvokkaammat lahjatkin, niin kyllähän se näin kirjoitettuna tuntuu epäreilulta. 

Toisaalta pienin lapsi saa kivoja lahjoja pienemmällä budjetilla, joten en haluaisi vain tasa-arvon ja ostamisen ilosta ostaa pienemmille jotain. Lisäksi sekä minä että meidän kotin on aivan täynnä turhaa krääsää ja pientä sälää, joka päätyy joko jalan alle tai katoaa, jolloin setti jää vajaaksi.

Mitä tulee talousasioihin, olemme niissä asioissa varsin tarkkoja tasapuolisuudesta. Jokainen lapsi saa saman summan kuukausittain omalle tililleen, josta se lähtee samana päivänä samoihin rahastoihin. Näin kaikkien rahasto-ostot ovat aina saman suuruisia. Toki esikoiselle säästäminen ja sijoittaminen on aloitettu aiemmin, koska hän on luonnollisestikin syntynyt aikaisemmin, jolloin myös potti on suurempi kuin pienemmillä sisaruksilla.

Katsotaan nyt tämä joulu näin, ja tehdään tarvittaessa seuraavina vuosina korjausliike lahjaostoissa. Kiinnostaisi kuitenkin tietää, kuinka muissa perheissä toimitaan.

/Me kaksi ja lapset