Ihmeiden aika ei ole ohi

Otin alkusyksylle projektiksi tehdä kaikkien lasten vauvakirjat valmiiksi. Esikoisen vauvakirja, luonnollisestikin, valmistui ajallaan, ja sisältää paljon ihania pieniä ja isoja muistoja vauvavuoden varrelta. Ainoa puuttuva kuva oli ensimmäisestä hiustenleikkuusta, joka ajoittui lapsen 3-vuotissynttäreiden hujakoille. Hiuskiehkuran olin sentään huomannut teipata kirjaan kiinni heti parturireissun jälkeen.

Meidän toisen lapsen vauvakirja puolestaan odotti valmistumistaan lähes päivälleen seitsemän vuotta. Toisen lapsen odotusaikana esikoiselta tuttua vauvakirjaa ei ollut enää saatavilla, joten jouduin ostamaan toisen, en niin mieluisan vaihtoehdon. Ehdin täytellä kirjaa odotusaikana ja vauvan ensimmäisen kahden kuukauden ajan, kunnes saimmekin kastelahjaksi paljon kivemman vauvakirjan. Päätin vaihtaa vauvakirjan lennosta toiseen ymmärtämättä, että uusi kirja piti sisällään todella paljon enemmän kohtia ja merkityksellisten hetkien kuvapaikkoja. Onneksi olin sentään säästänyt erilliseen pussukkaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, jotka uskomatonta kyllä, löysivät paikkansa vauvakirjasta. 

Sanomattakin selvää, toisen lapsen vauvakirja ei tule koskaan valmistumaan kokonaisuudessaan, sillä meillä ei esimerkiksi ole toisen lapsemme käden- ja jalanjälkiä painettuna tietyn ikäisenä. Onneksi vauvakirja on muutoin suht eheän näköinen ja sisältää paljon kivoja tietoiskuja lapsesta tietyn ikäisenä. 

Lopuksi tulee meidän kuopus, jonka kirja kyllä valmistui ihan hyvällä vauhdilla, mutta jää väistämättä kahden vanhemman lapsen vauvakirjojen varjoon. Ainoat asiat, missä todella onnistuin, oli lapsen kehitysaskeleiden kirjaaminen puhelimen kalenteriin, jotka pystyin yhdellä istumalta kopioimaan vauvakirjaan, sekä ristiäis- ja onnittelukukkien kuivatus kirjan koristeeksi.

Nyt voin huokaista helpotuksesta ja ihailla kädenjälkeni tulosta. Jälkiviisaana olisi pitänyt olla tekemättä koko vauvakirjoja ja tehdä ennemmin Ifolorin tai vastaavan toimijan kuvakirjat printtinä ilman saksia, liimaa ja teippiä. 

Toisaalta vauvakirjat taitavat olla yksi meidän perheen suosituimmista kirjoista. Niitä katsotaan niin yhdessä kuin erikseenkin ja palataan kuvien ja tekstien muodossa pienten ihmisten vauva-aikoihin. Ehkäpä kaikki se vaiva oli sen arvoista..?

/Me kaksi ja lapset