Ihanaa äitienpäivää

Me otettiin varaslähtö äitienpäivään jo eilen. Täytin eilen vuosia, joten juhlimme samalla rahalla synttäreiden lisäksi myös äitienpäivän. Koulussa ja päiväkodissa tehdyt kortit tuntuivat kuumottelevan repuissa myös sen verran paljon, että olisi ollut lasten kiusaamista vitkuttaa korttien ja lahjojen antamista vielä yhdellä päivällä.

Myös tänä vuonna äitienpäivä on tuntunut erityisen tärkeältä. Viime vuonna perheemme kasvoi yhdellä rakkaalla jäsenellä lisää ja tänä vuonna vauvavuoden järjenvastaisista ja ahdistuksen synnyttämistä peloista huolimatta saamme edelleen elää tavallista viisihenkisen perheen arkea. 

Isommat lapset ilahduttavat joka päivä omilla jutuillaan. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka pienestä arasta koululaisesta on tullut rohkea menijä. Hän ottaa entistä enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään. Keskimmäinen puolestaan on huippu! Maailma ei tule jyräämään häntä jalkoihin. Vaikka hän syö kuin pikkulintu, on hänen olemuksensa vähintään täysikasvuisen leijonan veroinen. Ja tuo meidän taapero - hän se vasta veijari on! Pienen olemus suorastaan loistaa, kun hän pääsee mukaan perheen yhteisiin juttuihin. Hän nauraa jutuille isompien mukana, vaikka tuskin ymmärtää, mitä milloinkin nauretaan. Hän on meidän kaikkien silmäterä 🩵

Päivän ohjelmassa on vielä äiti-lapsi-sählytreenit, mansikkakakkua ja grilliruokaa. Ehkä näin vanhemmiten alkaa vihdoin ymmärtää, että taikuus löytyy arkisista asioista.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille/mummoille/isomummoille/bonusäideille ja muille päivän omaksi kokeville, ja lämmin halaus teille, joille äitienpäivä on tänä(kin) vuonna erityisen vaikea 🩷

/Me kaksi ja lapset