Mitä lie liikkeellä
Puoliltaöin oli ilahduttava herätys, kun kuopus köpötteli viereen ja oli kuuma kuin höyryveturi. Ei auttanut kuin pukata mies hereille ja pyytää kuumemittaria paikalle. 39.0 oli illan ensimmäinen lukema. Noissa lukemissa tietää, että on kiire, koska pieni ukko tuppaa korkeassa kuumeessa oksentaa pahaa oloaan. Ja näinhän siinä kävi. Hetki lääkkeenoton jälkeen pienen miehen vatsa pyörähti ympäri ja lääkkeet tulivat parilla kakaisulla ylös ja ulos. Minulla ei ole mitään osaamista saati muistikuvaa, kuinka näissä tilanteissa pitäisi lääkkeenoton kanssa toimia, joten ei auttanut kuin ottaa napero kainaloon ja painella pesuhuoneeseen perkaamaan oksennuksella kuorrutettu lapsi ja soittaa samalla päivystysnumeroon ja kysellä, pitääkö lääke antaa uudelleen. Siinä hötäkässä emme huomanneet katsoa edes kelloa, jotta olisi voinut arvioida minuutilleen, kuinka kauan lääke ehti vaikuttaa. Puhelimen toisessa päässä vastasi mukavan kuuloinen sairaanhoidon ammattilainen ja sanoi, että ...
Mä jotenkin menetin uskoni yksityiseen hoitoon silloin kun työskentelin yksityisessä hoivakodissa vanhustyössä. Kaikesta säästettiin, siihen aikaan hoitajat teki hirveästi tukityötä, vietiin roskia ulos, keitettiin puuroa jne. Hoitajat pyöritti myös pyykkejä paljon. Yksikössä oli myös työpaikkakiusaamista jne. Olin työskennellyt myös kunnalla. Ero oli huomattava.
VastaaPoistaNoh, omaa lastani en siis uskaltanut laittaa yksityiselle hoitoon. Toisaalta uskon, että varmasti on tosi hyviäkin yksityisiä päiväkoteja.
Kotihoidon loppu on aina haikea paikka. Itse päädyin kertaalleen lykkäämään aloitusta, kun menin niin paniikkiin. En vain pystynyt vahvistamaan paikkaa vaan peruin sen ja olin vielä vuoden kotona, kunnes lapsi täytti 2,5 v.
Apua, apua, apua!!! Varmasti eroja on yhtä paljon, kuin mitä päiväkoteja/hoivapaikkoja, mutta kamalaa silti!!! 😳 pitääpä vielä tutkia, löytyykö tuosta vauvan päiväkodista asiakaskokemuksia jostain
Poista