Aina vain lisää
Tiedättekö, mikä minusta joulussa on kaikista raskainta? Se, että mikään ei tunnu riittävän. En tiedä, johtuuko tämä meidän kasvatustaidoista vai mahtaako lasten käytös olla vain tyypillistä lapsille, mutta vaikka tekisi mitä, niin se ei tunnu ikinä riittävän. Lahjoja ei ole ikinä tarpeeksi, ruoka ei ole koskaan suun mukaista ja joulukoristeita on aina liian vähän. Piparkakkutalot pitäisi tehdä, mutta toisaalta niitä ei sitten jaksettaisikaan koristella. Samalla hetkellä, kun talot ovat pystyssä, ne pitäisi saada myös syödä. Myönnän, että voimme tarjota lapsille kaiken tarvittavan ja usein vielä ylikin. Meidän perheen taloudellinen tilanne on vakaa, ja jouluun on mahdollista panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Emme kuitenkaan osta kaikkea, mitä lapset haluavat, vaikka toisinaan saatammekin ostaa jotain pientä kivaa kauppakäynnin yhteydessä. Silti en usko, että tuo pienten elokuvahetkien tarjoaminen tai normaali arkielämä olisi yksinään pääsyy sille, että tarjo...
Mä jotenkin menetin uskoni yksityiseen hoitoon silloin kun työskentelin yksityisessä hoivakodissa vanhustyössä. Kaikesta säästettiin, siihen aikaan hoitajat teki hirveästi tukityötä, vietiin roskia ulos, keitettiin puuroa jne. Hoitajat pyöritti myös pyykkejä paljon. Yksikössä oli myös työpaikkakiusaamista jne. Olin työskennellyt myös kunnalla. Ero oli huomattava.
VastaaPoistaNoh, omaa lastani en siis uskaltanut laittaa yksityiselle hoitoon. Toisaalta uskon, että varmasti on tosi hyviäkin yksityisiä päiväkoteja.
Kotihoidon loppu on aina haikea paikka. Itse päädyin kertaalleen lykkäämään aloitusta, kun menin niin paniikkiin. En vain pystynyt vahvistamaan paikkaa vaan peruin sen ja olin vielä vuoden kotona, kunnes lapsi täytti 2,5 v.
Apua, apua, apua!!! Varmasti eroja on yhtä paljon, kuin mitä päiväkoteja/hoivapaikkoja, mutta kamalaa silti!!! 😳 pitääpä vielä tutkia, löytyykö tuosta vauvan päiväkodista asiakaskokemuksia jostain
Poista