Siirry pääsisältöön

Videot

Aina vain lisää

Tiedättekö, mikä minusta joulussa on kaikista raskainta? Se, että mikään ei tunnu riittävän.  En tiedä, johtuuko tämä meidän kasvatustaidoista vai mahtaako lasten käytös olla vain tyypillistä lapsille, mutta vaikka tekisi mitä, niin se ei tunnu ikinä riittävän. Lahjoja ei ole ikinä tarpeeksi, ruoka ei ole koskaan suun mukaista ja joulukoristeita on aina liian vähän. Piparkakkutalot pitäisi tehdä, mutta toisaalta niitä ei sitten jaksettaisikaan koristella. Samalla hetkellä, kun talot ovat pystyssä, ne pitäisi saada myös syödä. Myönnän, että voimme tarjota lapsille kaiken tarvittavan ja usein vielä ylikin. Meidän perheen taloudellinen tilanne on vakaa, ja jouluun on mahdollista panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Emme kuitenkaan osta kaikkea, mitä lapset haluavat, vaikka toisinaan saatammekin ostaa jotain pientä kivaa kauppakäynnin yhteydessä. Silti en usko, että tuo pienten elokuvahetkien tarjoaminen tai normaali arkielämä olisi yksinään pääsyy sille, että tarjo...

Vauvoja ja hotelleja

Osa meidän vau.fi-forumin toukokuisista äideistä vauvoineen vietti viikonloppua Tampereella, ja apua, miten hauskaa meillä oli! Miten ihanaa oli nähdä vauvoja, joiden äitien kanssa on vaihtanut ajatuksia jo vuoden! 

Lauantai oli täynnä herkuttelua ja kiireetöntä keskustelua. Yhdessä oleminen ja jutustelu, ainakin omasta mielestäni, oli ensiminuuteista lähtien helppoa eikä kiusallisia hiljaisia hetkiä ehtinyt tulla. Miten voikin porukka tuntua samaan aikaan "uudelta", mutta silti niin tutulta ja turvalliselta.

Yhteisen päivän päätteeksi osa toukokuisusta valui omiin koteihinsa, osa lähistöllä asuville tutuille ja osa Tampereen Lapland Hotelsiin. Hotelliaamiaisten suurena ystävänä ei varmastikaan tarvitse arvuutella, mihin meidän tie vei 🤭

Hotellihuone oli upea ja sänkykin mukavan napakka. Pesuhuone oli tyylikkään pelkistetty, enkä valehtelematta ikinä ole nähnyt hotellissa niin paksun muhkeita pyyhkeitä. Aluksi jopa pohdin, olinko epähuomiossa ottanut käsipyyhkeeksi lattialle tarkoitetun maton 😂 En ollut!

Sillä välin, kun minä purin laukusta vaippavarusteet esille, köllötteli vauva tyytyväisenä keskellä sänkyä villavilttiä nypläten. Vauvalla, kuten melkein itsellänikin, tuli nimittäin jännäkakat sillä välin, kun yritin mahduttaa meidän 7-paikkaista Gran Toureria ahtaaseen väliin parkkiin. 

Lyhyen asettautumisen jälkeen lähdimme vaunuttelemaan lähialueille bongaten samalla oleellisimmat nähtävyydet, eli uuden ratikan ja Koskipuiston 😄 Yritin samalla saada vauvaa vielä unille, jotta olisin voinut syödä myöhäistä päivällistä rauhassa. Lopulta lenkkarit oli kuitenkin pakko kääntää takaisin hotellin suuntaan, kun vauva alkoi korottaa ääntään turhan nopealla tahdilla. Siksipä päädyinkin tekemään jotain sellaista, mitä en ole tehnyt ikinä ennen... tilasin huonepalvelusta ruokaa!! Siinä iltahämärässä maiskuttelin tyytyväisenä hampparia ja ranskalaisia Pepsiä siemaillen. 

Yö meni yllättävän hyvin vauvailun näkökulmasta, vaikka edellinen päivä oli ollut täynnä virikkeitä. Aamusta ponkasimme ensimmäisten joukossa aamupalalle ja pääsimme mukavasti istumaan sohvalle, johon sain laskettua vauvan oman ruokailuni ajaksi. Aamiaisella palvelu oli mahtavaa, aamupala toki sitäkin mahtavampi! Tarjolla oli herkullisia lähituotettuja tuotteita ja Lapin makuja. Omalle lautaselle nappasin leivän lisäksi kylmäsavulohta, pekonia ja paikallista porkkanarieskaa. Lisäksi otin kulhoon pitkään haudutettua kaurapuuroa, jonka päälle lusikoin puolukkahilloa ja mustikka-mustaherukkajauhetta. Omelettipisteellä (kyllä, siellä on kokki, joka tekee omeletteja toiveiden mukaan!!!) tilasin sieni-punasipuliomeletin ja jälkkäripöydästä napsin lautaselle mustikkapiirakkaa, kaurakeksin, vispipuuroa ja tuoreita hedelmiä. Tarjoilija toi pöytään haudutettua vihreää teetä ja itse hain oheen lasillisen appelsiinimehua. 

Aamiainen sujui puoliväliin asti erinomaisesti, kunnes vauva alkoi ensin päristellä kaasuja ulos, ja lopulta kovaäänisen räjähdyksen seurauksena myös solidimpaa tavaraa 😂 söin lautaset pikavauhdilla tyhjäksi ja suuntasimme vaippahommiin huoneeseen. Siitä olikin hyvä tankata vauva täyteen maitoa, pakata matkatavarat kassiin ja lähteä kotiin päin. 

Vaikka olimme vauvan kanssa kahdestaan reissussa vain vuorokauden, tuntui loma silti paljon pidemmältä. Näinä hetkinä sitä aina muistaa, miten mukava on joskus olla reissussa myös vain yhden lapsen kanssa. Sitten, kun vauva on hippusen vanhempi ja pärjää yön ilman maitoautomaattiaan, pääsen tekemään pikareissuja isompienkin kanssa taas kahdestaan. 

Vauvaterveisin,

Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit