Siirry pääsisältöön

Videot

Aina vain lisää

Tiedättekö, mikä minusta joulussa on kaikista raskainta? Se, että mikään ei tunnu riittävän.  En tiedä, johtuuko tämä meidän kasvatustaidoista vai mahtaako lasten käytös olla vain tyypillistä lapsille, mutta vaikka tekisi mitä, niin se ei tunnu ikinä riittävän. Lahjoja ei ole ikinä tarpeeksi, ruoka ei ole koskaan suun mukaista ja joulukoristeita on aina liian vähän. Piparkakkutalot pitäisi tehdä, mutta toisaalta niitä ei sitten jaksettaisikaan koristella. Samalla hetkellä, kun talot ovat pystyssä, ne pitäisi saada myös syödä. Myönnän, että voimme tarjota lapsille kaiken tarvittavan ja usein vielä ylikin. Meidän perheen taloudellinen tilanne on vakaa, ja jouluun on mahdollista panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Emme kuitenkaan osta kaikkea, mitä lapset haluavat, vaikka toisinaan saatammekin ostaa jotain pientä kivaa kauppakäynnin yhteydessä. Silti en usko, että tuo pienten elokuvahetkien tarjoaminen tai normaali arkielämä olisi yksinään pääsyy sille, että tarjo...

Lohtusuklaata ja neuvolakäynti

Äh, mikä sähläysten aamu. Vauva nukkui hyvin pitkästä aikaa, mutta vastavuoroisesti meidän keskimmäinen ramppasi meidän huoneen ovella monta kertaa. Mies hyppää edes takaisin kahden huoneen väliä, keskimmäinen yskii, yskii ja yskii ja lopulta nukun ohi kellon. Onneksi herään sen verran ajoissa, että saan esikoiselle laitettua aamupalan ja katsottua, että repussa on kaikki tarvittava.

Tottakai juuri tänään meidän minillä oli aamusta nelikuukautislääkärineuvola. Koska keskimmäinen on taas super köhäinen ja flunssainen, on hänet pakko pitää kotona. Kipeää lasta ei voi myöskään ottaa neuvolaan mukaan eikä toisaalta kehtaisi perua kahden tunnin varoajalla lääkärineuvolaakaan. Lisäksi milloinhan edes oltaisiin saatu perutulle ajalle korvaava aika?

Pakko soittaa miehelle, jolla on kokous kesken ja hän on tunnin ajomatkan päässä. Hän lähtee kokouksen jälkeen ajelemaan neuvolalle päin, jotta voi napata keskimmäisen neuvolan pihalta kyytiinsä ja jatkaa matkaa kotiin tekemään töitä etänä neuvolan ajaksi. 

Onneksi miehen aikataulu pitää ja olemme kaikki suht samaan aikaan paikalla. Vauva ei hötäkässä ole nukkunut yöunien jälkeen silmäystäkään ja mietin kauhulla, onko tämäkin neuvola yhtä huutoa. Ei ole, uskomatonta! Vauva naureskelee, katselee ja möllöttää tyytyväisenä koko käynnin ajan. 

Pieni mies oli saanut painoa vajaan kilon lisää ja pituutta 2,5 senttiä. Vertailin huvin vuoksi kolmosen mittoja ensimmäisen ja toisen lapsemme nelikuukautismittoihin. Vauva on molempia isosisaruksiaan 1,5 kiloa painavampi, sentin esikoista ja 3,5 senttiä keskimmäistä pidempi. Siltä se tosiaan myös tuntuu.

Käynnillä keskusteltiin ohimennen myös kiinteiden aloittamisesta, mutta koska vauva kasvaa hyvin äidinmaidolla ainakin toistaiseksi, on alustava kiinteiden aloitusajankohta sitten puolenvuoden iässä. Neuvolakäynnistä jäi kaikenkaikkiaan hyvä mieli ja asiat vaikuttivat olevan mallillaan. Kuukauden päästä taas uudelleen. 

/Me kaksi ja lapset

P.S. kuvassa aamun salalohtusuklaa.

Kommentit

  1. Meillä on aloitettu kiinteät ja ne on ollut menestys. Jätkä on suu auki valmiina jo ennen kun ruokaa edes tarjotaan. Syönyt kaiken innoissaan. 😂 t. Esikoisen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana! 😄🥰 toinen on niin tosissaan jo iso 😍 onko kiinteät vaikuttaneet mitenkään uniin?

      Poista
    2. Yhden kokonaisen yön nukku! Ei vatsavaivojakaan oo onneks tullut. Viljatuotteet saadaan aloittaa vasta 6 kk ikäisenä kun meillä on riski keliakialle molempien vanhempien puolelta kun normaalisti 5 kk kohdalla voi antaa korvikevauvalle. 😊 t. Esikoisen äiti

      Poista
    3. Kuulostaa kyllä superilta ja ihan huikeeta, että siellä on jo kokonainen yökin nukuttu! Onneksi viljatuotteiden aloituskaan ei ole enää kaukana!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit