Siirry pääsisältöön

Videot

Aina vain lisää

Tiedättekö, mikä minusta joulussa on kaikista raskainta? Se, että mikään ei tunnu riittävän.  En tiedä, johtuuko tämä meidän kasvatustaidoista vai mahtaako lasten käytös olla vain tyypillistä lapsille, mutta vaikka tekisi mitä, niin se ei tunnu ikinä riittävän. Lahjoja ei ole ikinä tarpeeksi, ruoka ei ole koskaan suun mukaista ja joulukoristeita on aina liian vähän. Piparkakkutalot pitäisi tehdä, mutta toisaalta niitä ei sitten jaksettaisikaan koristella. Samalla hetkellä, kun talot ovat pystyssä, ne pitäisi saada myös syödä. Myönnän, että voimme tarjota lapsille kaiken tarvittavan ja usein vielä ylikin. Meidän perheen taloudellinen tilanne on vakaa, ja jouluun on mahdollista panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Emme kuitenkaan osta kaikkea, mitä lapset haluavat, vaikka toisinaan saatammekin ostaa jotain pientä kivaa kauppakäynnin yhteydessä. Silti en usko, että tuo pienten elokuvahetkien tarjoaminen tai normaali arkielämä olisi yksinään pääsyy sille, että tarjo...

Ohi on!

Helpotus on tämän hetken päällimmäisin tunne. Tunnetilan kruunaisi lasillinen kylmää valkoviiniä. Ehdottomasti, lasillinen valkoviiniä. 

Ristiäiset sujuivat upeasti. Vauva nukkui läpi kasteen, tarjoilut saatiin ajallaan valmiiksi ja vieraat tuntuivat viihtyvän. Jopa gluteeniton focaccia onnistui, vaikka kaksi ensimmäistä testierää eivät tuoneet onnistumisvarmuutta.

Ennen ristiäisiä jännitettiin säätä, sillä ennusteista poiketen taivas avautui noin tunti ennen ristiäisten alkua. Sade oli runsas, mutta onneksi nopeasti ohi. Onneksi iso osa tuoleista ja pehmusteista olivat sateensuojassa, joten suuremmilta vesivahingoilta säästyttin. Kahvit saatiin nauttia terassilla auringon lämmittäessä kakun syöjiä. Myös pienemmät vieraat pääsivät purkamaan energiaa trampoliinille.

Vauvan kummitädin isä oli kirjoittanut ristiäisiin runon. Runo on niin kaunis, että kyyneleet nousevat silmiini jo, kun kirjoitan siitä tässä. Voinette siis arvata, kuka itki rumaa räkäitkua myös silloin, kun kummitäti lausui runon juhlissa 🙋‍♀️ Myös esikoisemme luki juhlan alussa Helena Huovin kirjoittaman runon pienestä menninkäisestä, joka lähti etsimään nimeään. Vaikka alussa esikoista meinasikin jännittää, niin pienellä avustuksella saatiin runo maaliin asti. Perheen keskimmäinen sai puolestaan vastuutehtäväksi kuivata vauvan pään. 

Vauva sai lahjaksi puisen auton, ruokasetin, runokirjan, leluja, kalvosinnapit (tämä oli mielestäni hauska lahja, joka kulkee mukana läpi elämän) ja kastesormuksen. Lahjapaketeista löytyi myös perinteinen valokuvakehys kaiverruspaikkoineen, rahaa ja oma pieni eväsreppu. Oli hauska huomata, kuinka kaikki vieraat toivat mukanaan hyvin omannäköisen lahjan 🩵 lahjaa tärkeämpää meille oli ehdottomasti kuitenkin se, että vauvaa tuli juhlimaan niin moni läheinen.

Nyt, kun juhlat on juhlittu, voin alkaa odottaa tulevaa Turun reissua! En millään malttaisi odottaa ravintolaruokailuja, aamiaisbuffaa ja joenvarrella käyskentelyä. Lisäksi aion hyödyntää museokorttia mahdollisimman paljon! Kerrankaan ei haittaa niin paljon, jos vettä tulee kuin saavista 😅

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

  1. Kuulostaa ihanilta juhlilta! 😍 t. Esikoisen äiti

    VastaaPoista
  2. Jaa ihmeessä tuo gluteeniton reseptisi niin voisin kokeilla! T. Esikoisen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein focaccian Semperin ohjeella: https://www.semper.fi/gluteeniton/reseptit/leivotaan-leipaa/gluteeniton-focaccia. Ohje on todella helppo eikä raaka-aineita tarvita miljoonaa. Leipä ei myöskään murene yhtään, kuten usein gluteenittomat tuotteet tuppaavat tekemään. Ohjeessa on pari hassua virhettä > raaka-ainelistalla ei ole kuivahiivaa, mutta ohjeessa kuitenkin neuvotaan sekoittamaan kuivaiiva jauhojen sekaan. Itse jätin kuivahiivan kokonaan laittamatta ja käytin tuorehiivaa, kuten ohjeessa (myös) neuvotaan tekemään. Lisäksi uunin neuvotaan laittamaan ensin 204 asteeseen, mutta myöhemmin leipä paistetaankin 240 asteessa. Itse paistoin leivän 230 asteessa, sillä Ikeasta ostettu uunivuoka ei kestä kovempaa lämpöä. Tähän leipään muuten täydellinen vuoka löytyy juuri Ikeasta! https://www.ikea.com/fi/fi/p/hemmabak-uunivuoka-harmaa-10456693/
      Jätin focacciasta myös kirsikkatomaatit ja oliivit pois, jotta se maistuisi mahdollisimman monelle vieraalle.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit