Ponnistuslahja nro 3

En tiedä, kuinka yleinen käytäntö ponnistuslahja on Suomessa, mutta itse olen saanut mieheltäni aina joitain viikkoja synnytyksen jälkeen ponnistuslahjan. Ponnistuslahja, eli push present, on karusti sanottuna lahja synnytyksestä. Meille se on kuitenkin enemmän muisto raskaudesta ja synnytyksestä. 

Esikoisen syntymän jälkeen mies osti minulle uuden sormuksen pieneksi jääneen vihkisormuksen tilalle. Harmittelen edelleen, kuinka virallinen vihkisormukseni ei enää mahdu sormeeni, mutta korvaava rivisormus on onneksi myös varsin kaunis - ja ennenkaikkea sopivan kokoinen. Vihkisormusta voisi toki käydä näyttämässä kultasepällä, jos sitä saisi "hieman" suurennettua. Tällä hetkellä sormus ei menisi mitenkään päin alemmasta nivelestä eteenpäin, ja jos jollain konstilla saisinkin sormuksen sormeen, niin pois sitä ei saisi kuin leikkurilla 😅

Toisen lapsen ponnistuslahja oli kaunis kaulakoru Lumoavalta. Pidin korua kaulassani myös vauvan ristiäisissä. Ollessani töissä aiemmin hieman virallisemmalla työnantajalla, valikoitui tämä koru kaulaani lähes viikottain. Nykyään korut ovat laiskuudesta johtuen harvinaisuus ylläni, joten siitä päästäänkin tähän kolmanteen ponnistuslahjaan.

Mies muisti keväiset ihailuni Kalevala Korun uudesta Kesäyön ruusu -sarjasta, johon kuuluu tämä kaunis pronssinen panta. Panta näyttää mainoskuvissa runsaammalta, mutta oli onneksi varsin siron näköinen päässä. Eipä tarvitse miettiä, minkälaisen korun valitsen vauvan kastejuhlaan, sillä panta on sinne varsin passeli asuste! 

Nyt, kun olen saanut kaikkien elävien lasten raskausajoista ja synnytyksistä korumuistot, olen alkanut leikitellä ajatuksella, että antaisin saamani korut aikanaan lapsilleni edelleenannettavaksi. Olen hamstrannut jokaiselle myös oman kastekulhon, jos he joskus saavat omia lapsia ja haluavat kastaa heidät. Ja jos lapsi- tai kastehommat eivät kiinnosta, niin ainahan he voivat käyttää kulhojaan vaikka hedelmäkippoina 😄

/Me kaksi ja lapset