Raskauden jälkeiset ilot

Kuvittele tilanne: olet suihkussa ja nappaat vartalon pesua varten saippuaa. Peset ensin ylävartalon ja siirryt saippuvoivin käsin sentti sentiltä alemmas. Ennen kuin huomaatkaan, olet pesemässä varpaita - ilman ongelmia! 

Miten olenkaan kaivannut jalkojen pesua ilman, että on istuttava suihkun alle kylmälle lattialle! Jalkojen pesu on yksi niistä iloista, joista olen saanut nauttia nyt raskauden jälkeen, samoin varpaankynsien leikkaaminen. Mutta mitä muita asioita voin taas tehdä ongelmitta?

En ole ikinä ollut varsinainen vatsallaan nukkuja, mutta nyt olen ottanut kaiken ilon irti vatsallaan olosta. Öitä en voi nukkua vatsallaan, sillä maidosta täydet rinnat kipeytyvät siitä nopeasti, mutta lyhyet oleskelut nettiä selaten (tai blogipostausta kirjoittaen) ovat huippuja!

Eilen uskaltauduin myös ensimmäistä kertaa plussauksen jälkeen pyöräilemään. Raskausaikana saa toki pyöräillä, mutta itse en uskaltanut nousta pyörän selkään kaikkien keskenmenojen jälkeen. Synnytyksestä tulleet tikit ovat jo niin hyvällä mallilla, että pyöräilystä kipeäksi tuli ainoastaan reidet, lonkat ja polvet. Kuka sanoikaan, että vanhuus ei tule yksin 🤭

Pesin muutama päivä sitten pyykkiä, ja huomasin, että pystyn myös koukkimaan mitä tahansa lattiatasolta ilman suurempia ongelmia! Tuntuu todella kaukaiselta, että vielä kolme viikkoa sitten tuskastelin, kun hyppysissä ollut tavara tippui lattialle ja pudonnut tavara piti noukkia niin matalalta, haha!

Iskiaskipu jäi valehtelematta synnytyssaliin. En olisi ikinä uskonut, että niin viheliäs ja arkisia toimia rajoittava viiltävä kipu loppuu sillä samalla sekunnilla, kun saan ensimmäisen annoksen epiduraalia. Todennäköisesti vauva painoi johonkin hermoon loppuraskaudesta, mikä aiheutti hermokivun oikeaan pakaraan ja alaselkään. Nyt oikea jalka nousee ilmaan aivan yhtä ketterästi kuin ennenkin. 

Raskausdiabetes on myös yksi niitä mysteereitä, jotka katoavat heti, kun vauva on syntynyt. Verensokerini olivat aina todella korkeat ilman insuliinia. Synnytyksen aikana insuliinia ei enää pistetä (eikä metforminia syödä), joten periaatteessa verensokerit voisivat olla vielä tovin korkealla. Itse olen ollut siitä onnekas, että verensokerit ovat laskeneet normaalille tasolle ilman suurempia toimenpiteitä. Raskausaikana raja-arvot ovat muutenkin hieman matalammat, joten kun sokerit ovat synnytyksen jälkeen heti alle raskausajan arvojen, luotan siihen, että ne pysyvät matalina myös jatkossa 🤞

Raskausajan päätyttyä olen päässyt myös herkuttelemaan kylmäsavustetulla lohella, karkilla ja suklaalla. Suklaata yritän syödä vauvan vatsan vuoksi kohtuudella, mutta karkkia menee päivässä kourallisen verran 😅 totesin miehelle, että jossain vaiheessa herkuttelua on pakko alkaa rajoittaa, jotta paino ei lähtisi rakettimaiseen nousuun. En ole asettanut itselleni minkäänlaisia paino- tai kokotavoitteita, mutta pyrin kuitenkin siihen, että pärjäisin myös nyt raskausajan jälkeen vanhoilla vaatteilla.

Olen kipuillut sitä, etten osannut tai uskaltanut nauttia raskausajasta. Onneksi otin kuitenkin raskausaikana enemmän kuvia kasvavasta vatsasta kuin aiemmissa raskauksissa. Tämän kipuilun vastapainoksi olen yrittänyt iloita nyt niistä asioista, jotka tuntuvat ihmeellisiltä raskausajan jälkeen. Kaipa tämäkin on oma tapa käsitellä jännittävää ja pelontäyteistä raskautta. 

Ihanaa ja krempatonta lauantaita toivottaen,

Me kaksi ja lapset 

P.S. kuva napattu vauvan ensimmäiseltä Helsinki-reissulta tänään 🩷