Myskikurpitsan kokoinen pieni

30 raskausviikkoa tuli tänään täyteen, joten nyt elellään 31. raskausviikkoa. Viimeisin viikko, etenkin sen neljä viimeistä päivää ovat olleet todella raskaita. Kiitos siitä kihomadoille ja siihen liittyvälle tehosiivoamiselle. Positiivisena puolena voinen nostaa, että meidän koti ei ole talon valmistumisen jälkeen ollut varmasti kertaakaan näin siisti. 

Vauva kasvaa näillä viikoilla enää kokoa ja kypsyttää keuhkoja ensiparkaisuja ja sen jälkeistä elämää varten. Pieni on 31. raskausviikon alussa noi 1,6 kilon painoinen ja kerryttää viikossa lisäpainoa vajaa 200 grammaa lisää. Pötkylällä on pituutta jopa 37 senttiä!

Oma vointi on ollut voipunut, mutta se johtunee pääosin jatkuvasta siivoamisesta. Olen nukkunut lisäksi yöni todella huonosti, täysin ilman syytä. Osittain työ stressaa, osittain ihan vain arjen pyörittäminen. Meillä on edelleen myös suurin osa vauvahankinnoista tekemättä, mutta toisaalta niillä ei ole kiire. Raskausappi kertoi laskettuun olevan 70 päivää jäljellä, joten onhan tässä aikaa vielä. 

Vauva on kääntynyt kohdussa jälleen "väärin päin", joten minin liikkeet tuntuvat taas hennommilta - ei siltä, miltä ne isommin tuntuvat. Käytän liikkeiden tarkkailuun aivan liian paljon aikaa ja energiaa, joten myös tämä vauvan vahtaaminen vie jaksamista. Odotan toukokuuta malttamattomana, jotta minun lisäkseni vauvan hengitystä ja liikkeitä pääsee vahtimaan myös mies. Näin saamme jaettua vastuuta jatkuvasta huolehtimisesta.

Loppuviikolle olemme suunnitelleet pientä ravintola- ja kauppakeskusreissua, mikäli öisiä matohavaintoja ei enää tehdä. Onneksi kukaan ei ole enää valitellut kutisevia takamuksia, joten ehkä ne aktiiviset matoset ollaan saatu nitistettyä toistaiseksi. Olen käsittänyt, että normaalin elämisen voisi aloittaa heti matokuurin aloituksen jälkeisenä päivänä, mutta yritämme olla tarkkoja asian suhteen, jotta emme vahingossakaan laita vahinkoa kiertämään muille.

Kivaa tiistaita kaikille!

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit