Siirry pääsisältöön

Videot

Reissaaminen ilman toista aikuista

Olen haaveillut kesälomareissusta lasten kanssa. En ole ollut kertaakaan ulkomailla lasten kanssa ainoana aikuisena, vaan mukana on aina ollut vähintään yksi lisäkäsipari. Tänä vuonna haluaisin kuitenkin kokeilla reissata kolmikon kanssa keskenään. Olen tutkinut eri vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä mieluisin vaihtoehto on Como-järvi. Haluaisin kiertää valmiit pakettimatkat (koska hotelleissa pyörivät pöpöt), mutta pitäytyä kuitenkin suht helpossa kohteessa.  Como-järvelle pääsee helpohkosti Milanon kautta, jonne Finnair lentää päivittäin kesäsesonkina. Lento ei kestä määrättömän kauan, ja Italia on aikaisemmilta reissuilta jotakuinkin tuttu. Olen kuitenkin aivan pöllö lasten kanssa keskenään matkustamisessa, ja myönnän avoimesti, että reissuun lähtö jännittää. Vanhin lapsi pystyisi ikänsä puolesta olemaan jo avuksi pienissä jutuissa ja keskimmäinenkin kulkee jo hienosti mukana. Kuitenkin ainoana aikuisena minun pitää huolehtia sekä tavaroiden kantamisesta, pienimmän kulj...

Albo, vai sittenkin Onni?

Nimigeimi on käynyt vilkkaana siitä asti, kun kerroimme lapsille tulevasta pikkuveljestä. Lapset ovat vakuuttuneita siitä, että heidän nimiehdotuksensa ovat parhaita, ja vauva suurimmalla todennäköisyydellä saa nimekseen jonkin heidän ehdottomista nimistä. 

Tällä hetkellä meidän toinen lapsi seisoo vakaasti oman nimiehdotuksensa takana. Hänestä Albo, kyllä, Albo eikä suinkaan Alpo, on maailman kaunein pojan nimi. OK. Jätämme tämän ehkä toistaiseksi vielä hautumaan...

Esikoisemme keksii nimiä valtoimenaan. Milloin lapsesta voisi tulla Jere, milloin Ahti ja milloin Aapo tai Onni. Harmillisesti Aapo ja Onni ovat jo käytössä lähipiirin koirilla, joten ne voitanee yliviivata listalta myös. Toki elämä kolmen lapsen kanssa voi olla aika eläimellistä, joten siihen nähden koiran kanssa jaettu nimi voisi olla ihan passeli valinta.

Totuuden nimissä olen pyöritellyt sekä tytön että pojan nimiä läpi raskauden - valehtelematta plussasta asti. Vauvan toinen nimi tulee varmasti suvusta ja siitä en aio joustaa, mutta etunimestä olen valmis neuvottelemaan (koska itsekään en ole keksinyt vielä omaan suuhuni sopivaa ehdotusta). Tytölle nimi olisi ollut jostain syystä helpompi keksiä, joten suurimmalla todennäköisyydellä vauvan nimi valitaan vasta, kun saamme hänet syliin.

Onneksi tässä on useampi kuukausi aikaa vielä pohtia nimiä. Maistraattikin taitaa antaa vielä kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen armonaikaa nimen rekisteröimiselle, joten eipä tässä kiirettä ole.

Ja toki, jos emme muuta nimeä keksi, niin Albohan on aina yksi vaihtoehto. 

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit