Siirry pääsisältöön

Videot

Pottahommia

Meidän kaksi vanhinta lasta olivat jo nuorimmaisen tähän ikään mennessä olleet päiväkuivia tovin. Nyt kolmannen kohdalla pottailut eivät yksinkertaisesti tunnu ottavan askeleita eteenpäin. Jäin miettimään, tuleeko lapsella olla jokin tietty "taito" tai "ominaisuus", jotta vaipoista on ylipäätään mahdollista päästä, vai onko tämä vain treenaamisen puutetta? Juttelin vertaistoukokuisten kanssa pottailusta, ja sain paljon vinkkejä, joita voisi kokeilla. Tässä muutama vinkki sekä heiltä että meiltä. Tarrataulu ja palkinnot Juuri niin yleinen vinkki, ettei sitä taida sen enempää tarvita selittää. Tarrataulun täyttyessä lapsi saa pienen palkinnon. Meillä on jossain Libero-klubista saatu tarrataulu, mutta emme ole kokeilleet tätä, kun kuopus ei juurikaan innostu tarroista. Tätä toki voisi kokeilla jossain kohtaa vielä uudelleen. Tarra potan pohjaan Olen nähnyt potan pohjaan liimattavan tarran, joka aktivoituu lämmöstä. Kun pissa tulee pottaan, paljastuu tarran ...

Paprikan kokoinen pieni


Meidän pieni Pähkinä on tällä viikolla paprikan kokoinen. Tänään pyörähti jälleen uusi viikko käyntiin, joten 17+0, poks!

Vauvalla on tässä vaiheessa raskautta villi kausi menossa, sillä pikkuinen potkii, pomppii ja hytkyää kohdussa. Muutaman kerran olen havainnut jo reilumpaakin liikettä. Liekkö Pähkinä tehnyt silloin kuperkeikan tai jopa kaksi peräkkäin. Toisinaan liikkeitä tuntuu reilummin, toisinaan vähemmän. Olen tietoisesti yrittänyt jättää dopleroinnin vähemmälle ja yrittää kuulostella kohdun aluetta tiiviimmin. Joskus rauhoittuminen ja liikkeiden tunnusteleminen toimii, useimmiten ei. 

Miltä vauvan liikkeet sitten tuntuvat? Kirjoittelin omaan odotusryhmääni, että meillä sellainen kevyt hipsutusvaihe tuntui jäävän kokonaan välistä ja liikkeet tuntuivat heti selkeinä muljahduksina. Minusta on aivan ihanaa, kun yhtäkkiä kesken hektisen työpäivän pieni saattaa "koputtaa". Koputus toki taitaa olla hänen kohdallaan kokonaisvaltaista tuuppimista kohdun seinää vasten.

Huomaan, että mitä enemmän tunnen vauvan liikkeitä, sen kauemmas lipuan (vai livun..?) normaalista arjesta. Töissä on seuraavat kuukaudet todella hetkistä ja ajatukset pitäisi saada pidettyä siellä. Silti yksi pieni tökkäisy vie ajatukset sekunnin sadasosassa vauvaan ja toivottavasti tulevaan vauva-arkeen.

Olen tehnyt verensokerimittailuja nyt pari-kolme viikkoa ja huomaan väsyväni jatkuviin ylityksiin. Sain viikko sitten lähetteen äitipolille korkeiden paastoarvojen vuoksi ja nyt olen mittaillut sokereita entistä tiheämmin. Vasen nimetön kutisee siihen nousseen mustelma kohdalta. Onnistuin todennäköisesti sohaisemaan pistimellä jotenkin hassusti, ja sain tehtyä samalla mustelman. Samainen mustelma on noussut myös keskisormeen... Uskon, että tällä viikolla olen taas viisaampi jatkoseurannasta.

Tässä muuten muutama kuva illan iltapaloista, joissa aamun paastoarvo on huidellut yli kuudessa. Pitänee alkaa leikata reilummin hiilareita pois.

Leivän alla on piilossa myös juustoa ja kalkkunaleikkele. Tässä annoksessa syyllinen taisi olla banaani. Se tuppaa nostattamaan verensokerit pilviin jo ihan kesken päivänkin.


Kuvan maustamattomassa jogurtissa ei suinkaan ole suolakurkkua, vaan kiiviä 😂 Tämä muuten kuvaa erinomaisesti sitä, mikä kiire on päästä iltaisin syömään. En selvästikään malttanut odottaa edes sitä hetkeä ennen haukkaisua, että saisin otettua kuvan teille 😅

/Me kaksi ja lapset


Kommentit

  1. Tää on hauska juttu. Ostin päärynöitä ja luin, että pienoisesi on päärynän kokoinen. Noh, tänään alkoi tekemään täytettyjä paprikoita mieli joten paprikaostoksille ja tadaa - pienoismallinne on näköjään jo paprikan kokoinen! :D

    Miltä tuo radin hoito tuntuu käytännössä? Siis, että onko siitä ihan kamala vaiva (toki vaiva tietysti lopputuloksen arvoinen), kun joutuu suunnittelemaan tarkkaan syömiset jne - vai joutuuko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, vitsi mikä sattuma! Ennustan ensi viikolle sitten porkkanahimoa :D Vai mikä lieneekään seuraava hevi-osaston tuote meidän viikkokalenterissa :D

      Olen luvannut itselleni, etten valita tästä radista - etenkin, kun se oli jo alusta asti ihan varma "tuomio". Voin kuitenkin kertoa, että näillä omilla sokeriarvoilla pitää olla kyllä aivan järjetön selkäranka, että muistaa pitää ateriavälit tasaisina ja ateriat sisällöllisesti järkevinä. Harmillisesti en omista kovinkaan rautaista selkärankaa etenkään ateriarytmin kanssa. Lisäksi jatkuva itsensä pistely ja sokereiden mittailu ei edelleenkään tule luonnostaan. Onneksi tämä on vain väliaikaista ja palkintona on toivottavasti keväällä ihana pieni vauva 🙏

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit