Siirry pääsisältöön

Videot

Löysän vatsan arvoitus

Kuopus on harvinaisen herkkävatsainen. Oli tauti mikä tahansa, niin se oireilee aina vatsan kautta. Löysää kakkaa, limaista kakkaa, vetistä kakkaa, haisevaa kakkaa.  Useimmiten vatsa oireilee eniten infektion kanssa samaan aikaan, mutta toisinaan myös ilman syytä. Viime toimintavuonna, kun taapero aloitti päiväkodissa, ehti lapsella vierailla monen monta ripulia ja kolme oksennustautia. Herkkävatsainen, ajattelin. Meillä on säännöllisessä käytössä D-vitaviimin kanssa samaan tablettiin ympätty maitohappobakteeri. Ei mitään käsitystä, auttaako se oikeasti, mutta ainakin näin vanhemmille se tarjoaa lumelääkkeen veroisen avun. Isommat lapset syövät samoja tabletteja myös, ja ainakin heillä on vatsat paremmassa kunnossa. Epäilen, että heillä maitohappobakteerien sijaan ikä ja omat ajat päiväkodissa ovat kasvattaneet rautaisemmat vatsat. Tänään, kun jälleen kerran päiväkodista soitettiin löysävatsaisesta 2-vuotiaasta, varasin ajan lääkärille. Ok, liikkeellä voi ol...

Joululahjaksi itse tehtyä

Otsikko on ehkä hieman mahtipontinen, sillä todellisuudessa olen tehnyt vain yhdelle henkilölle tänä vuonna joululahjan itse. Puikoilla on ollut viimeiset kaksi viikkoa lapsen jouluneule, jonka ohjeen bongasin Korson aseman puodin Instagramin tarinoista. Nyt paidan neulonta on pysähtynyt kokonaan, enkä jaksaisi jatkaa sitä enää riviäkään. Paita vaikuttaa myös todella suurelta, joten todennäköisesti se mahtunee valmistuttuaan miehellekin...

Pienen neulontaväsyn jälkeen päätin herätellä innostusta helpoilla ja nopeilla neulomisilla. Ensin tein joululahjansaajalle hatun, joka tuntuu olevan esillä monessa eri kanavassa. Sen jälkeen päätin neuloa lapaset, joista jätin vielä lahjansaajan iän huomioiden peukalot neulomatta. Lopuksi neuloin vielä kaulurin, joka oli pelkkää purkamista alusta asti, koska minulla ei ollut siihen mitään järkevää ohjetta. 

Neuloessani pohdin monta kertaa, kehtaako itse tehtyjä (toisin sanoen, minun tekemiäni) lahjoja antaa eteenpäin. Itse otan toisten tekemät lahjat lämmöllä vastaan, mutta omia väkerryksiä sitä aina vähän nolostelee. Huomasin myssyssä kahdessa kohtaa langanvedon (jotka jäivät onneksi nurjalle puolelle piiloon) ja kaulurin reuna kaartui rumasti ennen pingotusta ja silitystä (koska itsepäisesti päätin neuloa reunan suorana). Lisäksi lapasen kärki meinasi lähteä purkautumaan, koska olinkin päätellessä tehnyt jotain mystistä. Onko siis mikään ihme, että omat väkerrykset nolottavat...

Olen viimeisinä vuosina pyrkinyt järkeistämään annettujen lahjojen määriä ja sisältöä. Viime vuoden mieluisimman lahjan (iso kori täynnä erilaisia säilyviä ruokia ja hygieniatuotteita) taisi saada äitini, joka pitää erityisen paljon käytännöllisistä lahjoista. Aikuisille lahjansaajille ostan aina jotain tarpeellista, mutta lapsille (sekä omille että kummilapsille) tulee edelleen ostettua tosi paljon kaikkea turhaa. Haluaisin tehdä omillekin lapsille jouluksi jotain itse, mutta se lienee mahdotonta heidän jatkuvan paikallaolon vuoksi. 

Onko täällä käsityötaitureita, jotka tekevät itse lahjoja? Laitetaan parhaat (ja helpot) lahjaohjeet jakoon, niin me muutkin saadaan kivoja uusia ideoita!

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit