Siirry pääsisältöön

Videot

Ystävänpäiväyllätys

Kolmesta kummilapsesta kahta näen harvemmin pidemmän välimatkan takia. Tästä syystä yritän muistaa lähettää heille pieninä juhlapäivinä jotain erityistä, jotta he tietävät olevansa ajatuksissani, vaikka tapaammekin harmillisen harvoin. Kolmatta kummilasta lahjon toki myös, mutta häntä näen useammin, joten pienet muistamiset toimitan aina silloin, kun näemme - useimmiten juurikin pienten juhlapäivien korvilla. Ystävänpäivä lähestyy, ja koska kusti polkee nykyään verkkaisesti, pitää ystävänpäivälahjukset laittaa hyvissä ajoin matkaan. Edellisinä vuosina olen laittanut kortin väliin hedelmäpatukoita ja tarroja, ostanut pinnejä ja ponnareita, laittanut Ärrä-postin kautta suklaapatukoita, tehnyt pieniä virpomispalkintopaketteja ja toki joskus laittanut ihan vain kortin.  Tänä vuonna kiertelin lähikauppoja tuskanhiki otsasta valuen, kunnes muistin helppoakin helpommat lahjakortit. Pikainen pyörähdys Normalissa ja pienet lahjakortit kassan kautta kotiin. Normalissa on kivoja j...
Lähetä kommentti
Read more »
Tunnisteet

Joka päivä jotain

Vauva myllertää kohdussa paljon, mutta silti vain murto-osa liikkeistä kolahtaa tajuntaani. Etuseinämään junttautunut istukka ei ainakaan auta asiassa, kun haluaisi tunnustella liikkeitä.

Tiistaina vauvalla oli villi päivä. Todennäköisesti hän oli asemoitunut optimaalisesti siten, että potki istukan reunoja, jolloin potkuttelu välittyi myös minulle. Tiistaina tunsin liikkeitä myös kävellessä, joten silloin hänellä selvästi oli kokovartalotreeni menossa.

Tiistain jälkeen laskeutui hiljaisuus. Muks siellä, töks täällä. Pieni muistutteli itsestään hyvin kevyillä liikkeillä ja sisäinen panikoija alkoi nostaa päätään. Miksi liikkeitä ei tunnu enempää?! Rauhallinen päivä seurasi toistaan. Tunsin kyllä jotain, mutta paljon pienempää kuin aiemmin. Äh. 

Tänään perjantaina pieni muljahteli vatsassa muutamia kertoja, mutta hiljaista on edelleen. Ainoa poikkeus oli iltapäivä, kun tulin töistä kotiin ja levähdin hetkeksi sängylle. Muljahdus. Toinen. Kolmas. Laskin käteni vatsani päälle siihen kohtaan, missä liikkeet tuntuivat sisältä päin. Muks ja töks! Se oli meidän eka high five! Pieni Pähkinä ja äidin käsi. Uskomatonta, että etuseinäistukasta huolimatta liike tuntui käteen asti. Läpyjen jälkeen onkin ollut taas hiljaista. Haluaisin kuitenkin luottaa, että saan hänet huhti-toukokuussa elävänä syliin asti.

/Me kaksi ja lapset
Labels:

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit