Terveisiä nt-ultrasta
En osaa sanoin kuvailla, kuinka paljon tänään pelotti. Mielessä pyöri miljoona asiaa, joista miehelle teroitin neljää.
1. Pähkinän tulisi olla mitoiltaan vähintään 12+4
2. Niskaturvotus saa olla maksimissaan 3 mm
3. Pikkuisen ei tulisi näyttää turvonneelta, vaan perinteiseltä kuikelolta kaverilta kuten isosisaruksetkin vastaavan ikäisinä
4. Ultrasta olisi hyvä bongata pienen nenäluu
Nyt, kun kirjailen näitä teille luettavaksi, totean, että se oleellisin jäi kuitenkin sitten alleviivaamatta. Jotta missään on mitään järkeä, niin toki Pähkinältä pitää löytyä myös sykkivä sydän.
Mies otti homman yllättävän tosissaan, sillä hän toisti vielä sairaalan parkkialueella neljän kohdan listan, ja varmisti vielä, missä kohtaa mikäkin asia todennäköisesti pitäisi todeta.
Muutama eksynyt askel sairaalan käytävillä kulutti sopivasti odotusaikaa, jotta aulassa ei tarvinnut odottaa viittä minuuttia kauempaa. Mies yritti tsempata ja silitellä, mutta itse olin vaipunut odottaessa taas omaan huolikuplaani. Mies on jo tottunut poissaolevaan katseeseeni ja vetäytymiseeni, kun mieltäni painaa jokin.
Meidän ultraava kätilö oli ihana. Hän oli lempeä, kysyi vointia ja yleistä tunnelmaa meiltä molemmilta, ja kävi asiat läpi selkeästi askel askeleelta. Ultraus tehtiin yllättäen vatsan päältä, joten pöksyt saivat tällä kertaa jäädä jalkaan.
Ensimmäiset hetket katsoin toisaalle, sillä pelkäsin näkeväni sikiötä vain etäisesti muistuttavan turvonneen pikkuisen. Ultraaja totesi näkevänsä pienen ihmisen taimen sykkivällä sydämellä, joten hän ehdotti, että ehkä uskaltaisin kääntää katseeni pimeän huoneen näytölle. Siellä hän on, meidän pieni Pähkinä.
Kaikki näytti juuri siltä, miltä pitää. Pähkinä on ottanut muutamassa viikossa kasvuspurtin, sillä mitat olivat pari päivää odotettua isommat. Tänään hän vastasi raskausviikkoja 13+0. Hän on siis nyt neljännellätoista viikolla sitruunan kokoinen kaveri 🍋❤️ istukka oli asettunut etuseinämään, joten liikkeiden tuntemisessa tulee olemaan varmasti eroja aiempiin raskauksiin verrattuna. Olen silti aivan varma, että olen jo tuntenut muutaman kerran pienen ninjan alun möyrimisen.
Seulat ovat vielä tekeytymässä, joten seuraavat pari päivää tulee varmasti menemään jännittäessä mahdollista puhelinsoittoa. Pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että seulat eivät huutaisi punaista, kun meidän seulalukemat menevät koneen analysoitavaksi 🤞
Ostin muuten tänään ensimmäisen jutun raskauteen liittyen. Meidän jokaisella lapsella on oma täytettävä vauvakirja, joten ostin myös Pähkinälle oman. Ajattelin, että jos raskaus ei pääty onnellisesti, niin ainakin meillä on pieni kirja muistona hänestä. Pessimisti ei pety, vai miten se menikään.
Onneksi tämäkin päivä on ohi. Olipa silti kaikesta pelosta huolimatta ihana nähdä kuperkeikkoja tekevä ja kovasti ultralle vilkuttava Pähkinä. Olet meille jo kovin rakas ❤️
/Me kaksi ja lapset
Ihania uutisia. Sormet ristissä, että seula on ok! ❤️ T. Esikoista odottava
VastaaPoistaKiitos sormien ristimisestä ❤️ seulatulokset tipahti juuri OmaPostiin ja niissä oli kaikki kunnossa 🌈🤗
PoistaVielä parempi uutinen!! 😍😍😍
PoistaIhania uutisia, oikein kylmät väreet tuli miten iloinen olen puolestanne ja pienestä suuresta sitruunaninjasta! ♥
VastaaPoistaKiitos ❤️ ja haha! Taidan ottaa tämän viikon työnimeksi tuon sitruunaninjan 😂
Poista