Siirry pääsisältöön

Videot

Sairaspäivän puuhia

Meillä on ollut nyt hämmästyttävän pitkä terveen jakson putki *kop kop*. Toki perus flunssaa ja yskää on ollut, mutta olemme välttyneet pahemmilta kuumejaksoilta *kop kop*. Aamusta pieni ihminen oli kuitenkin normaalia lämpöisempi ja yskäinen, joten jäimme viettämään kotipäivää.  Napsin pitkin päivää kuvia yhteisestä sairaspäivästä. Päivä alkoi pikaisella aamupalalla ja lääkärikäynnillä. Vasen korva oli kunnossa, mutta oikea osoitti alkavia tulehduksen merkkejä. Lisäksi pienen kurkku punoitti, joten labrassa testattiin streptokokki. Nielunäytepalkinnoksi kuopus sai valita oman sisiliskon. Hot pink it is! Päivä jatkui leikkien. Ensin kopiteltiin kuukautissidepaketeilla (😂😂😂), jonka jälkeen minikokki teki ruokaa. Oli herkullista. Lounastarjoilu päättyi hyvin nopeasti, kun kokki siirtyi muihin leikkeihin. Leikkiukko oli helppo paikallistaa seuraamalla lattioille ja tasoille jätettyjä leluja. Lopulta sotkija paikallistui isosiskon aarteiden luota. ...
Lähetä kommentti
Read more »

Kahdeksannen yrityskierron kuulumiset

Kuulin sunnuntaina, että kollegani oli sairastunut koronaan (kuten tällä hetkellä todella moni muukin). Jaan kyseisen henkilön kanssa työhuoneen, joten varotoimenpiteenä tein tänä aamuna töissä koronatestin. Kerrankin voin kertoa ilahtuneeni, kun testissä komeili vain yksi viiva. Teen toki uuden testin, jos alan saada koronaan liittyviä oireita. Toistaiseksi tilanne näyttää kuitenkin hyvältä.

Kahdeksas yrityskuukausi alkaa lähestyä loppua. Tässä kierrossa luteaalivaihe on sisältänyt jonkin verran kohtujomotusta, joten pidän sormet ristissä positiivisen raskaustestituloksen puolesta. Olisin voinut tehdä aamulla raskaustestin (dpo10), sillä positiivinen tulos olisi voinut näkyä jo tänään. Toisaalta mitä suurimmalla todennäköisyydellä testi olisi ollut negatiivinen, joten mitä suotta pilata alkanutta viikkoa heti huonoilla uutisilla. Ehkä toisinaan on helpompi pitää toivoa yllä.

Olen toistuvasti harmitellut sitä, että elämä tuntuu menevän pelkkään odotteluun. Jos ajattelen yhdeksää viimeistä kuukautta, niin päällimmäisenä muistona on odottaminen. Odottaminen on sisältänyt ovulaation metsästystä, nuoremman lapsen toistuvista flunssista ja kuumeista tervehtymistä, raskaustestien tekemistä ja viikonloppuihin siirtymistä. Olisipa joskus ihana vain olla ilman, että odottaa yhtään mitään. Vinkkejä, kuinka elää hetkessä?

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit