Raudalla raskaaksi?

Mainitsin aiemmin alhaisesta ferritiinitasosta, joka löytyi (ainakin itselleni) hieman yllättäen osana laajaa verikoepakettia. Tänä syksynä olen ollut poikkeuksellisen väsynyt, mutta kehtaanpa väittää, etten ole ollut väsymykseni kanssa yksin. Lasten jatkuva sairastelu, pitkä ja pimeä syksy ja työkiireet ovat kaikki mielestäni luonnollisia selityksiä sille, että olen valmis menemään yöunille yhdeksältä illalla. Uskon kuitenkin, että myös matalalla varastorauta-arvolla on osansa tässä väsymyksessä.

Päätin heti torstaina käydä kurkkaamassa lähiapteekin rautavalmistevalikoiman läpi. Farmaseutti kuunteli huoleni ja lopulta päätyi esittelemään heidän valikoimissaan olevia rautavalmisteita. Minun tapauksessani farmaseutti suositteli SiderAL Forte -valmistetta, joka vahvuudestaan huolimatta on yksi parhaiten imeytyvistä rautavalmisteista. Sen pitäisi olla myös hellävarainen vatsalle, sillä rauta on päällystetty poikkeuksellisesti sukrosomiaalitekniikalla. Jos ymmärsin farmaseutin puheista oikein, rauta alkaa vapautua tuon päällystyksen ansiosta vasta maksassa, jolloin rauta ei pääse aiheuttamaan vatsanpuruja vatsalaukussa.

Koska ferritiinitasoni ovat kohtalaisen alhaiset (testien mukaan alle 12 – mitä tämä ikinä tarkoittaakaan 1-11 välillä), voi myös raskautumiseen tulla mutkia matkaan. Olo tuntuu tällä hetkellä todella typerältä, sillä keskenmenon jälkeen olisi ollut järkevä mittauttaa ferritiinit heti. Nyt olen hakannut päätäni seinään puoli vuotta, kun plussaa ei ole kuulunut. Ymmärrän, että puolen vuoden yritysaika on lyhyt, mutta jos olisin voinut tulla raskaaksi jo aiemmin aloittamalla rautakuurin esimerkiksi viisi kuukautta sitten, olisin todennäköisesti tällä hetkellä lähempänä maali- kuin lähtöviivaa. Olen lukenut muutamia onnistumistarinoita siitä, kuinka pidemmän yrityksen jälkeen raskaustestiin on piirtynyt kaksi viivaa, kun alhaisia ferritiinitasoja on alettu korjata lisäraudalla ja, kun rautakuuri on alkanut purra. Jospa mekin kuuluisimme samaan porukkaan joidenkin kuukausien päästä!

Olen tässä muutaman päivän aikana ehtinyt pohtia ferritiinitasojani myös kesän keskenmenon näkökulmasta. Luin, että alhainen ferritiini voi aiheuttaa keskenmenon. Siihen, mikä on liian alhainen ferritiinitaso, en osaa vastata, mutta väistämättä mielessä kummittelee ajatus siitä, että aiheutin keskenmenon itse, kun en huolehtinut rauta-arvojeni tarkastamisesta. Joten jos tästä nyt jotain opin, niin alan seurata rauta-arvojani nyt yritysaikana (ja toivottavasti pian myös odotusaikana) tiiviimmin, enkä tyydy pelkästään hemoglobiiniarvojen seurantaan.

Onko teistä kukaan mittauttanut ferritiinejä? Entä kuinka olette parhaiten onnistuneet nostamaan rauta-arvoja ilman rautainfuusiota?

/Me kaksi lapset