Siirry pääsisältöön

Videot

Näkemyseroja

Satuin olemaan syyttömänä osapuolena peräänajotilanteessa. Aamusilmillä takanani ajanut kuljettaja lähti risteyksessä turhan vilkkaasti liikkeelle ja ajoi suoraan takapuskuriini. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Perään ajanut kuljettaja oli tilanteessa vähättelevä, mutta pyysi lopuksi anteeksi ja lupasi tehdä vahinkoilmoituksen omaan vakuutusyhtiöönsä.  Ensisilmäyksellä näytti, että meidän pieni kauppakassiautomme säästyi naarmuitta ja kolhuitta. Auto on vanha ja se on ostettu aikanaan sopuhintaan mummoltani. Autossa on mummon jäljiltä klommoja ja naarmuja, ja auto muutoinkin on elämää nähnyt. Ajattelin, ja ajattelen edelleenkin, että pienistä naarmuista ei kannata alkaa tapella. Mies pesi auton takapuskurin peräänajon jälkeen ja huomasi rekisterikilven vieressä takapuskurissa pienen lommon. Hän on sitä mieltä, että se pitäisi ilmoittaa peräänajon lopputulemaksi, jotta saisimme kertakorvauksen lommosta vakuutusyhtiöltä.  Ja nyt meillä on näkemysero. Jo lommoine...

Kolmas kerta toden sanoo - vai sanooko?

Yritämme kolmatta lasta. Tällä hetkellä olemme keskenmenon jälkeen kolmannella yrityskierrolla menossa. Jos tulisin raskaaksi tässä kierrossa, olisi raskauden laskettu aika kesäkuun puolivälin hujakoilla. Sinne olisi vielä pitkä matka.

Kierron alussa viime viikolla olin aivan varma tämän kierron olevan meidän kiertomme. Jostain syystä uhkuin intoa ja varmuutta. Mitä pidemmälle tätä kiertoa ollaan edetty, sitä epävarmempi olo onnistumisen suhteen itsellä on. Ovulaatio osunee tämän viikon loppuun tai ensi viikon alkuun.

Sain tämän kierron alussa toisen koronarokotteen. Toinen rokoteannos aiheutti kipuilua käsivarressa, lonkkien poltetta, alaselkäsärkyä, yleistä kolotusta ja lopuksi vielä lämmönnousun. Kun nämä akuutit oireet olivat menneet ohi, tuli kolmantena päivänä kainalooni kipeä kohouma, joka liittyi imusolmukkeiden turvotukseen. Kysynpä vain, että miten ikinä voisin tulla raskaaksi sellaisessa kierrossa, missä olen saanut noin reilusti oireita aiheuttavan rokotuksen?

Juttelin äitini kanssa tänään heinäkuisesta keskenmenostani. Hän tietää, että haluaisimme jossain vaiheessa kolmannen elävän lapsen. Hän ei itse ehkä näe tarvettamme samalla tavalla, sillä myös hän pelkää mahdollisia uusia menetyksiä. Äitini oli sitä mieltä, että eiköhän meidän kannattaisi jättää lapsiluku tähän. Tiedän kuitenkin äitini olevan meidän tukenamme, jos joskus tulen uudelleen raskaaksi. Hän on tutkinut paljon mahdollisia syitä keskenmenolleni, sillä sen tapahtuminen ei tee järkeä kenellekään meistä. Hän ehdotti käymistä laboratoriotesteissä, joissa tarkastettaisiin kilpirauhasasiat ja ferritiini. Etenkin ongelmat kilpirauhasarvojen kanssa voi aiheuttaa keskenmenoja. Pitänee ottaa tämäkin tutkintaan. Ensin kuitenkin haluan käydä vaihtamassa ajatuksia psykologin kanssa. Se on onneksi jo ensi viikolla, joten keskustelutuokiota ei tarvitse odottaa enää kauaa!

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit