Siirry pääsisältöön

Videot

Lapsen oikomishoidot alkavat

En osaa ehkä ihan sanoittaa, miksi lapsen alkava hampaiden oikomishoito harmittaa myös minua, mutta kylläpä on kurjaa. Aidosti aivan upeaa, että meidän kunnassa ollaan kiinnostuttu ja seurattu lapsen hampaiden puhkeamis- ja mahtumistilannetta aktiivisestk, mutta eihän ne oikomishoidot koskaan kovin kivoja ole. Oikomispolku alkoi periaatteessa jo keväällä, kun koulun hammastarkastuksessa todettiin, että tippuneiden maitohampaiden tilalle ei ollut vuoden aikana puhjennut rautahampaita. Hampaiden puhkeamista odotettiin ensin alkukesään ja sitten vielä loppukesään. Kuin ihmeen kaupalla, juuri ennen loppukesän hammaslääkäriä puuttuneet rautahampaat alkoivat pilkistää! Ajattelin, että voimme jäädä odottamaan, että loputkin maitohampaat tippuvat ja rautahampaat puhkeavat. Hammaslääkäri kuitenkin arveli, että hammasrivistö on liian tiukka, eikä ikenistä pilkistävät maitohampaat mahdu tulemaan ulos naapurissa itsepintaisesti paikastaan pitävien maitohampaiden takia. Ja tottahan he p...

Piinapäivät lähenee!

Meidän perheessä on jälleen se aika kuusta, kun tikutetaan ovulaatiota, hyödynnetään tärppipäivät erityisellä tarkkaavaisuudella ja odotetaan piinapäivien alkua. Aloitin ovulaation metsästyksen ClearBluen digitaalisella ovulaatiotestillä maanantaina. Tähän mennessä olen saanut kolme pyöreää ympyrää ilman hymyilevää naamaa, joten ovulaatio on vasta tulossa (toivottavasti se on tulossa!). Tikutuksen rinnalla seuraan Flo-äpin avulla kiertoani, jonne merkitsen kierron alkupäivän, mahdolliset positiiviset ovulaatiotestitulokset, tuntemukset piinapäivinä ja kuukautisten keston. Flo ennustaa ovulaatiota lauantaille, mutta tällä hetkellä omat tuntemukset sanoisivat ovulaation tulevan hieman aiemmin. Vasemmalla puolella oleva munasarja kipuilee jonkin verran tällä hetkellä, joten jotain siellä on tapahtumassa.

Olen vaihtanut ajatuksia perheenlisäyksen yrittämisestä tuttuun tapaan Vau.fi:n forumin väen kanssa. Olen oppinut aivan valtavasti uusi asioita lukemalla ja kysymällä, mutta saanut myös todella paljon vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Olen päässyt osallistumaan toisten onneen positiivisen raskaustestin nähdessäni, mutta myös tarjoamaan virtuaalisen olkapääni heille, joilla raskaus ei ole alkanut tai, joilla raskaus on mennyt kesken. Jokainen forumilla luettu onnistuminen on antanut ainakin itselleni hurjasti lisää tsemppiä yritykseen ja toisaalta on ollut rohkaisevaa huomata, kuinka monet useista menetyksistä huolimatta jaksavat aloittaa yrityksen uudesta kierroksesta aina vain uudelleen.

Tuntuu, että arki pyörii niin hurjaa vauhtia lasten hoidon ja töiden kanssa, että piinapäivät tulevat entistä nopeammin eteen (samoin kuin kurjasti myös kierron ensimmäinen päivä). Tuntuu hurjalta, että noin kahden viikon päästä on taas jännittävät hetket, kun seuraa kropassa tapahtuvia tuntemuksia ja toivoo, josko tällä kertaa kyytiin olisi tullut terve pieni yksilö, jonka saamme elävänä syliin asti.

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit