Seikkailu Söderkullassa

Olemme tehneet lomalla vähän pidempien reissujen lisäksi muutaman tunnin retkiä lähikaupunkeihin. Eilen päätimme tehdä muutaman tunnin reissun Sipoon Söderkullaan.

Ihan alkuun annan pienten lasten vanhemmille autoreissuihin pro tipin. Kävimme ennen automatkaa kirjastossa lainaamassa äänisatuja, joista koeponnistimme tänään yhden alle 30 minuutin tarinan Nasun suuresta seikkailusta. Meidän lapsilla matkoilla viihdykkeinä ei toimi tabletit, sillä etenkin pienemmälle tulee herkästi autossa paha olo. Nyt molemmat saivat keskittyä tien katseluun samalla, kun kuuntelivat satua, eikä meidän tarvinnut putsata oksennuksia turvaistuimista! Win-win, kaikki voittivat!

Söderkullan tärkein visiitti oli aiemmin avattuun kakkukartanoon. Kakkuja oli niin monta, että tilauksen hetkellä nousi valinnanvaikeus. Lapset päätyivät yllätykseksi tilaamaan jäätelöä (vadelma oli ihanan kirpsakka, suklaa rikkaan suklainen). Mies valitsi vitriinistä mansikkakakun ja minä suklaa-mascarponekakun. Ja voi pojat, miten hyvää voi kakku olla! Herkut katosivat kaikkien lautasilta ennen kuin huomasin ottaa puhelimen kuvausta varten esille, joten joudutte valitettavasti joko käymään paikan päällä toteamassa herkulliset kakut tai sulkemaan silmänne ja kuvittelemaan kaikki herkut. Nam!

Kakkuhetken jälkeen päätimme kävellä läheisen joen rantaan peltojen reunaa pitkin. Kartanon piha-alue on kaunis vanhoine puineen ja jokialue tunnelmallinen huojuvine kaisloineen. Joen vesi vaikutti todella tummalta, mutta olen nähnyt siinä pakkasta pelkäämättömiä pilkkijöitä talven kireilläkin pakkasilla. Ajattelimme käväistä lomalla joku kerta onki- ja eväsretkellä.

Vaikka ajan usein kyseisten rakennusten ja joen ohi, en ole vielä kertaakaan pysähtynyt alueelle ja käynyt kävellen tutustumassa seutuun. Joskus yllättyy, kuinka paljon niissä arkipäiväisistäkin ympäristöistä löytyy todellisia helmiä.

/Me kaksi ja lapset