Siirry pääsisältöön

Videot

Kun lapsen harrastus vie mukanaan

Meidän lapsemme on harrastanut useamman vuoden yhtä ja samaa joukkuelajia. Harrastus on vienyt sekä lapsen että lapsen isän mukanaan. Kalenteri ja kaikki perheen menot suunnitellaan lapsen treenien ja turnausten ympärille. Vielä ennen vuodenvaihdetta myös mies pelaili höntsäsarjassa, mutta luopui treeneistään, kun uusi peliaika vaihtui sellaiseen ajankohtaan, että se olisi pakottanut minut hoitamaan kuskaukset, iltapalat ja nukutukset yhtenä lisäpäivänä. Huomasin kyllä, että miestä harmitti, ettei voinut jatkaa harrastustaan, mutta tylsänä vaimona totesin, että on kurjaa, että kotityöt kaatuvat aina sekä lapsen että miehen harrastuksen vuoksi minun harteilleni. Ja toki lapsen harrastusta haluan kannattaa. Eikä mies ilman joukkueurheilumaailmaa ole jäänyt. Mies toimii lapsen joukkueessa jonkinlaisena epävirallisena apuhenkilönä, joten hän on treeneissä ja turnauksissa aina mukana. Olen aidon onnellinen, että suht arka lapsemme on löytänyt itselleen mieluisan harrastuksen. Ha...

Muumi tuli kotiin

Kutsuimme mieheni kanssa kolmatta pientämme muumiksi läpi lyhyen raskausajan. Alkuraskauden ultrassa hän oli kuin ilmetty muumipeikko suurine kuonoineen ja pulleine masuineen. Eihän alkiolla tietenkään mitään kuonoa tai pulleaa masua ollut, kaikki pelit ja vehkeet vain sattuivat asettumaan nuumimaiseen muotoon ultrassa.

Kirjoitin aiemmin pohdintoja siitä, minkälaisen muistoesineen haluaisin kotiimme muistuttamaan menetetystä pienestä. Katselin erilaisia koruja ja keraamisia esineitä. Pitkän etsinnän jälkeen yhtäkkiä ajatus kirkastui selvästikin sen verran, että ymmärsin ainoan oikean muistoesineen olevan Arabian perinteinen muumi-figuuri. Jos Muumi olisi ollut 2,5 senttiä nykyistä figuuria pidempi, olisi myös kolmannen pienemme koko vastannut olohuoneen lipaston päällä perheemme arkea valvovaa muumipeikkoa.

Emme ole kertoneet lapsillemme heidän pienestä sisaruksestaan mitään. Oli silti sydäntä lämmittävää eilen huomata, kun perheemme 3-vuotias huomasi eilen ensimmäistä kertaa muumihahmon tuijottelevan meitä. Figuuri on ollut lipaston päällä nyt hieman yli viikon, mutta lasten katseet eivät olleet vielä osuneet siihen. Ihana 3-vuotias ilahtui näkemästään muumista niin paljon, että välttämättä halusi suukottaa sitä. Se suukko jää varmasti ikuiseksi muistoksi omiin muistoihini.

Sinua kaivataan, kolmas pienemme ❤

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit