Siirry pääsisältöön

Videot

Pitääkö aina olla tasapuolinen?

Ostettujen joululahjojen listaa katsellessa aloin miettiä, pitäisikö kaikkien lasten lahjat olla yhtä arvokkaita? On selvää, että 2-vuotiaan lahjat ovat useammin edullisempia kuin esimerkiksi 10-vuotiaan. Tällä hetkellä esikoisen joululahjat maksavat noin 160 euroa, kun taas pienemmän lahjat ovat kustantaneet noin 60 euroa. Ero lahjojen kokonaisarvossa on ainakin omaan silmääni varsin merkittävä, joten nyt pohdin, rakennanko tässä iänikuisia sisaruskyräilyjä. Pitäisikö lahjojen siis kuitenkin olla saman arvoisia? Kummilapset ovat jotakuinkin saman ikäisiä, joten lahjat ovat usein saman arvoisia. Omat sisarukseni saavat lahjat, jos keksin jotain. Useimmiten lahjat ovat suht saman hintaisia, mutta on myös ollut niin, että toinen on saanut arvokkaamman lahjan. Jos he haluavat valittaa lahjoistaan, niin ohjaan valitukset suoraan äidille. Mutta nuo omat lapset ovat vaikeita. Monesti vanhin lapsi saa jo kaiken uutena, jotka sitten valuvat käytettyinä pienemmille. Sitten, jos esik...

Vauvahankinnat

Voisi kuvitella, että taloudessa, jossa on entuudestaan jo kaksi lasta, ei kolmannelle lapselle tarvitsisi ostaa juuri mitään. Toisen lapsen ollessa noin vuoden ikäinen, olimme miehen kanssa yhteistuumin päättäneet luopua suurimmasta osasta pieniä vaatteita ja leluja. Myimme pois sitterin, luovuimme turvakaukalosta, pinnasängystä ja suurimmasta osasta vaatteita. Osa vauvatavaroista ja -vaatteista päätyi myös kirpputoripöytään myytäväksi. Lopulta ainoa isompi asia, joka meille jäi, oli yhdistelmävaunut, jota toinen lapsemme käytti aika-ajoin vielä 1-vuotispäivien jälkeen.

Yritämme pistää jäitä hattuun pohtiessamme kolmannen lapsen vaate- ja tarvikehankintoja. Jokainen vauva on toki erilainen ja vaatteiden tarpeeseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon vauva pulauttelee ja kuinka usein on valmis pesemään pyykkiä.

Meidän esikoisemme oli reilu pulauttelija. Vaatekertoja saattoi parhaimpana päivänä kulua neljät. Toista vauvaa varten ostin (omasta mielestä viisaana) valtavat määrät vaatteita vain todetakseni, että toinen vauva ei juurikaan pulauttele. Ehkä tässä kolmannessa pyrimme etsimään sen kuuluisan kultaisen keskitien.

Etenkin lasten ollessa pieniä, suosimme vaatteiden ostoa käytettyinä. Pikkuvauvavaatteet, ne ihanat 50-62 kokoiset nutut, ovat jokaisessa perheessä niin lyhyen aikaa käytössä, että useimmiten kirpputoripöydällä ne ovat kuin uusia. Ajattelen, että luonto kiittää, kun aina ei osta uutta vaatetta kaupasta vain sen kuukauden tai kahden käytön vuoksi. Turvakaukalot ja -istuimet ostamme aina uusina – se on ollut meidän perheessä aina ehdoton. Muiden hankintojen osalta olemme käyttäneet hybridimallia. Osa on uutta, osa käytettyä.

Joka tapauksessa tällä hetkellä ostoslistalla ovat ainakin seuraavat asiat:

- turvakaukalo ja telakka

- kaukalopussi

- alipaineinen rintapumppu

- maidonkerääjät

- isompi auto (hankinta pienimmästä päästä)

- koon 56 ja 62 vaatteita

- pinnasänky, joka on muutettavissa sivuvaunuksi

- pinnasängyn patja

- uusi harsoliinoja

Ensimmäiset hankinnat olemme perinteisesti tehneet nt-ultran ja seulojen jälkeen. Tällä kertaa vauvamme syntyy sydäntalvella, joten lämpimämpien vaatteiden ostaminen siirtyy lähemmäs laskettua aikaa, kun vanhemmat alkavat täydentää kirpparihyllyihinsä myös hieman talvisempaa varustetta.

Mikä oli teidän perheen ensimmäinen hankinta vauvalle? Entä oliko joku hankinta aivan ehdoton, entä täysin turha?

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit