Ensimmäinen kolmannes takana!

Viime viikon ultra siirsi laskettua aikaa muutamalla päivällä eteenpäin, joten vasta tänään pyörähti 14. raskausviikko käyntiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että siirryn toiselle kolmannekselle! Vauva on tällä viikolla nektariinin kokoinen pää-perä-mitan ollessa noin seitsemän senttiä. Vauvalle on tullut painoa edelliseen viikkoon nähden rutkasti lisää, sillä nyt hänen pitäisi painaa jo 35 grammaa.

Toinen raskauskolmannes on ollut itselleni aina odotuksen välivaihe. Silloin tapahtuu kaikenlaista ihmeellistä, mutta sitten ei kuitenkaan mitään niin mullistavaa kuin ensimmäisessä tai kolmannessa kolmanneksessa. Ensimmäinen kolmannes alkaa aina (ajatuksellisesti) itselläni positiivisella raskaustestillä ja kolmas kolmannes päättää koko odotusajan vauvan syntymään. Toinen kolmannes on vain odottelua, ja toki niiden liikkeiden tunnustelua 🖤

Vatsani ei omasta mielestäni ole kasvanut edelleenkään, mutta iltaisin turvotusta on ollut havaittavissa. Painoani en ole uskaltanut punnita missään sitten ensimmäisen neuvolakäynnin, jaiks! Järkytyn sitten huomisella neuvolakäynnillä, ja niin saattaa järkyttyä myös neuvolan terveydenhoitaja. Pyrin pitämään tässä raskaudessa painoni kurissa, sillä aiemmissa raskauksissa painoni on noussut aina yli 20 kiloa. Suurin syy tähän on ollut kuumat kesät, jolloin nestettä on kertynyt kehoon hurjia määriä. Muistan edelleen elävästi esikoisen synnytyksen jälkeen tuplakokoiseksi kasvaneet nilkkani ja kihelmöivän tunteen jaloissa kevyen kävelyn päätteeksi. Kihelmöivästä tunteesta ei onneksi mennyt kauaa, kun jalat palautuivat entiseen kokoonsa.

Raskaus on siitä hämmentävää aikaa, että koskaan ei tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu, synnytyksestä puhumattakaan. Voi hyvin olla, että tänään yhtäkkiä raskausvatsa tupsahtaa esiin ja seuraavana päivänä selkä kramppaa ja jalat turpoavat. Onneksi harvoin kropassa tapahtuu noin suuria radikaaleja muutoksia yhtäkkisesti, mutta niihin on aina hyvä osata varautua.

/Me kaksi ja lapset