Siirry pääsisältöön

Videot

Aina vain lisää

Tiedättekö, mikä minusta joulussa on kaikista raskainta? Se, että mikään ei tunnu riittävän.  En tiedä, johtuuko tämä meidän kasvatustaidoista vai mahtaako lasten käytös olla vain tyypillistä lapsille, mutta vaikka tekisi mitä, niin se ei tunnu ikinä riittävän. Lahjoja ei ole ikinä tarpeeksi, ruoka ei ole koskaan suun mukaista ja joulukoristeita on aina liian vähän. Piparkakkutalot pitäisi tehdä, mutta toisaalta niitä ei sitten jaksettaisikaan koristella. Samalla hetkellä, kun talot ovat pystyssä, ne pitäisi saada myös syödä. Myönnän, että voimme tarjota lapsille kaiken tarvittavan ja usein vielä ylikin. Meidän perheen taloudellinen tilanne on vakaa, ja jouluun on mahdollista panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Emme kuitenkaan osta kaikkea, mitä lapset haluavat, vaikka toisinaan saatammekin ostaa jotain pientä kivaa kauppakäynnin yhteydessä. Silti en usko, että tuo pienten elokuvahetkien tarjoaminen tai normaali arkielämä olisi yksinään pääsyy sille, että tarjo...

Alkuraskauden ruokavalioni on kaukana terveellisestä!

Jokaisella odottajalla on varmasti ne omat jutut, jotka auttavat 24/7 jatkuvan nälän tai pahan olon kanssa. Ensimmäiset viikot plussattuani, ei pahoinvoinnista ollut tietoakaan. Se alkoi aivan yhtäkkiä raskausviikolla 6+6, juuri päivää ennen alkuraskauden ultraa.

Jatkuva nälkä on yllättävän kurjaa ja ajatukset harhauttavaa. Parhaiten niinä päivinä pärjäsin etätöissä ollessani, kun pystyin napostelemaan jotakin vaikka tunnin välein herättämättä huomiota työhuoneen jakavassa kollegassa. Tässä kuva yhdestä unelma-aamiaisestani, jonka tein itselleni etäpäivänä. Siinä ei ole varmastikaan mitään terveellistä! Pekonia ja pekonirasvassa paistettu kananmuna, papuja tomaattikastikkeessa sekä paahdettua vaaleaa vehnäleipää. Kaikki tämä huuhdottuna alas tuoremehulla. Jälkiruoaksi hieman suklaata ja heti lounasta suunnittelemaan.



Pahimpana pahoinvointiaikana puolestaan söin paljon kaikkea pientä. Parasta oli vehnäleipä levitteellä, sipsit, pähkinät ja kirpeät omenat. Karkista en uskaltanut edes haaveilla, joskin yritin niitä epäonnisesti muutaman syödä vain todetakseni niiden aiheuttavan entistä kurjemman olon. Perinteiset proteiinin lähteet korostivat etovaa oloa ja hevi-osaston tuotteet eivät omenaa ja mansikoita lukuun ottamatta uponneet.

Raskauden edetessä pidemmälle on itselleni tärkeää alkaa katsoa syödyn ruoan laatua ja määrää. Toisessa raskaudessa sain viheliään raskausajandiabetes-tuomion, joka ei pysynyt kurissa ruokavaliolla. Tiedän, että tässäkin raskaudessa verensokerien kanssa tulee olemaan vaikeuksia, joten yritän pitää ruokavalion heti olon normalisoiduttua mahdollisimman radi-ystävällisenä.

Mikä on ollut sinulle paras nälänpitäjät? Mikä ruoka on aiheuttanut pahoinvointia ja mikä on helpottanut oloa? Nyt parhaat vinkit jakoon! 

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit