Kulunut viikko on ollut super! Kävin alkuviikosta kolmena päivänä Helsingissä, näin ystäviä tahattomasti ja tarkoituksella, törmäsin vilskeessä vanhaan opiskelukaveriini ja seurasin ystäväni kanssa kauempaa tuoreiden äitien vauvakokoontumista Oodissa. Viikko on ollut täynnä kohtaamisia.
Maanantaina meidän arki alkoi todenteolla. En ehtinyt aamiaiselle Helsinkiin, mutta otin menetyksen takaisin syömällä voisilmäpullaa saman päivän aikana sekä kauppahallin Storyssa että Oodin kahvilassa. Jätskin puolestaan nappasin seuraavana päivänä Kaivopuiston hujakoilla samalla, kun työntelin vaunussa tuhisevaa vauvaa. Törmäsimme (emme onneksi kirjaimellisesti) myös polkupyöräpoliiseihin Espan puistossa ja olisin valtavan paljon halunnut ottaa kuvan poliisien sähköpyöristä lapsille näytettäväksi 😂
Kulutimme viikolla korkeakulttuuria Amos Rexin Generation 2023 -näyttelyssä ja testasimme samalla paikan lastenhoitohuoneen. Näyttely jäi puolitiehen yllättäen heränneen vauvan vuoksi, joten en arvostele sitä sen kummemmin, mutta suosittelen lämmöllä Amos Rexin lastenhoitohuonetta! Upea ja ainakin meidän käyntihetkellä todella siisti!
Meidän oli tarkoitus nähdä kummipojan ja hänen äitinsä kanssa Kansallismuseon yläkerran leikkitilassa, mutta koska meistä aikuisista kumpikaan ei ollut katsonut, että kyseinen museo avautuu vasta klo 11, siirryimme istuskelemaan Oodin lastenkerrokseen odottelemaan lounasajan lähestymistä. Pieni ihana 3-vuotias kirjastokävijä tuli silittelemään meidän vauvaa Oodissa sillä välin, kun ystäväni lapsensa kanssa tutkivat lähihyllyjen kirjavalikoimaa. Lämmin kohtaaminen tämäkin.
Mies tekee etätöitä suurimman osan viikosta, joten hän on kotona vastassa koululaista, jos me emme vauvan kanssa ehdi kotiin koulun loputtua. Nyt, kun kouluvuosi pyörähtää kunnolla käyntiin, alamme harjoitella pikkuhiljaa myös koululaisen kanssa yksin kotiin tulemista ja kotona olemista. Uskon, että pienin askelin saamme tämäkin toimimaan moitteetta.
Toisinaan tunnen aivan valtavaa onnea meidän arjesta. Isommat lapset ovat itsenäisiä toimijoita, jotka onneksi vielä joskus malttavat tulla syliin istumaan suukotettavaksi ja halittavaksi. Pieni puolestaan on itse herra aurinko ja jokeltelee ja juttelee hurjasti. Kääntyminenkin selältä mahalleen on aivan nurkan takana! Olemme saaneet jonkinlaista rytmiäkin rakennettua vauvalle, joten iltakiukut ovat toistaiseksi taas takanapäin *kopkop*.
Perustin muuten Instagramiin tilin mekaksijalapset. Ajattelin, että voisin sinne alkaa laittaa arkisempia juttuja, joista ei saa tehtyä kokonaista blogipostausta. Ensisijaisesti haluaisin pitää blogini kuitenkin pääalustana, joten en tiedä, kuinka aktiivista instagramin käyttö tulee lopulta olemaan. Yritän olla ottamatta asiasta suurempia paineita!
Lauantaiterkuin,
Me kaksi ja lapset
Kommentit
Lähetä kommentti