Siirry pääsisältöön

Videot

Kun lapsen harrastus vie mukanaan

Meidän lapsemme on harrastanut useamman vuoden yhtä ja samaa joukkuelajia. Harrastus on vienyt sekä lapsen että lapsen isän mukanaan. Kalenteri ja kaikki perheen menot suunnitellaan lapsen treenien ja turnausten ympärille. Vielä ennen vuodenvaihdetta myös mies pelaili höntsäsarjassa, mutta luopui treeneistään, kun uusi peliaika vaihtui sellaiseen ajankohtaan, että se olisi pakottanut minut hoitamaan kuskaukset, iltapalat ja nukutukset yhtenä lisäpäivänä. Huomasin kyllä, että miestä harmitti, ettei voinut jatkaa harrastustaan, mutta tylsänä vaimona totesin, että on kurjaa, että kotityöt kaatuvat aina sekä lapsen että miehen harrastuksen vuoksi minun harteilleni. Ja toki lapsen harrastusta haluan kannattaa. Eikä mies ilman joukkueurheilumaailmaa ole jäänyt. Mies toimii lapsen joukkueessa jonkinlaisena epävirallisena apuhenkilönä, joten hän on treeneissä ja turnauksissa aina mukana. Olen aidon onnellinen, että suht arka lapsemme on löytänyt itselleen mieluisan harrastuksen. Ha...

Linea negra ja viikon muut havainnot

Aloin toissapäivänä ihmetellä, missä aiemmista raskauksista tuttu linea negra viipyy. Linea negra on odottajan vatsaan pystysuuntaisesti tummuva viiva, jonka perusteella myös aikoinaan on yritetty ennustaa kohdussa kasvavan vauvan sukupuolta.

Otin eilen asiakseni tutkia vatsaani erityisen tarkoin silmin, josko bongaisin alkavan linea negran. Ja siellähän se! Hyvin haalea viiva on taas alkanut muotoutua tutulle paikalleen. Jos oikein muistan, ei linea negra ole kummassakaan elävän lapsen synnytykseen päättyneessä raskaudessa noussut navan yläpuolelle. Samaa katselin myös nyt.

Olen ehtinyt tehdä myös viikon aikana muutamia muita lisähuomioita raskauskropastani. Pienen liikkeet tuntuvat parhaiten ison hädän (💩) jälkeen. Olen tullut siihen lopputulemaan, että ehkä täynnä oleva suoli vie enemmän tilaa, jolloin pieni joutuu ahtautumaan kohdun taaimmaiseen sopukkaan. Tai sitten koko tuntoaistini on kuin äärimmilleen viritetty jousi ja tuntee vain suolessa pyörivän kakkendaalin 😄 niin tai näin, liikkeitä tuntuu reilusti aina noin tunti vessakäynnin jälkeen.

Olen myös huomannut, että pieni Pähkinämme viihtyy selvästi enemmän kohdun vasemmalla puolella. Kohtu tuntuu päällepäin täydemmältä, kun makoilen selälläni. Milloinhan muuten selällään makoilukin pitää lopettaa..? Nyt ainakin herään edelleen monesti yöllä siten, että olen kääntynyt kylkiasennosta selinmakuulle.

Viimeisin huomio liittyy liitoskipuihin. Liitoskivut ovat aina paljon reilummat, kun olen seissyt työpöydän ääressä enemmän. Olen pyrkinyt vähentämään istumista, joten seison osan työpäivästä seisomamaton päällä. Jostain syystä tämä paikoillaan seisoskelu ei kuitenkaan tunnu sopivan, sillä iltaisin huomaan alakerran luiden olevan kipeät. En haluaisi lopettaa seisomista, sillä uskon sen hyödyttävän esimerkiksi turvotuksen välttämisessä, mutta toisaalta vihlonta alaluissakaan ei houkuta. 

Vaikka kaikki raskausoireet eivät olekaan niitä mieluisimpia, on rauhoittavaa löytää tuttuja kipuiluja ja tuntemuksia myös tässä raskaudessa. Se tuo jonkinlaista turvaa, kun asiat menevät samoilla raiteilla. 

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

Suositut tekstit