Siirry pääsisältöön

Videot

Päiväkuiva napero

Kirjoittelin maaliskuun alussa meidän nuorimmaisen pottahommista. Alku lähti käyntiin uskomattoman hyvin, eikä suurempia takapakkeja ole ainakaan toistaiseksi tullut. Ainoa haaste tällä hetkellä on päiväkodin ja kodin välinen yhteistyö - siitä hieman enemmän alempana! Kotona nuorimmainen on ollut päiväkuiva jo useamman viikon. Toki ylläreitä on käynyt niin ykkös- kuin kakkoshädänkin osalta (erityisesti maaliskuussa sairastetun noron aikana 🥲), mutta isoimmilta vuotovahingoilta ollaan vältytty. Uskomattomin muutos on kuitenkin ollut yöpissassa. Ennen nuorimmaisen vaippa saattoi olla niin täynnä aamusta, että pissa oli tullut jo yli vaipan kapasiteetin. Nyt lapsi nukkuu useimmat yöt täysin kuivin vaipoin. En ole uskaltanut jättää yövaippaa vielä pois, mutta ehkä kesälomalla sitäkin voisi kokeilla. Mutta palataan takaisin päiväkotidilemmaan. Isompien lasten kohdalla rohkaisu pottailuun oli käsinkosketeltavaa. Heti, kun pienimpiäkin kiinnostuksen merkkejä pottailua kohtaan näk...

Rokottaako vai eikö rokottaa, siinä vasta pulma

Aiemmin keväällä pohdin, otanko raskausaikana koronarokotteen. Päätöstä ei koskaan tarvinnut tehdä, sillä pienen sydän lakkasi sykkimästä ennen lopullista rokottautumispäätöstä. Kävin hakemassa ensimmäisen koronarokoteannoksen noin viikko keskenmenosta ja toisen annoksen heti kahdeksan viikkoa ensimmäisestä rokoteannoksesta. Oma rokottautuminen oli täysin selvää, enkä hetkeäkään epäröinyt sitä, kun kohdussa ei enää kasvanut pientä ihmisentaimea. Mutta nyt olemme jälleen rokotepohdintojen äärellä...

Espoon kaupunki on aloittanut 5-11-vuotiaiden koronarokottamisen, ja pian lasten rokottaminen rantautuu myös tänne idemmäs. Meidän esikoisemme on 6-vuotias joten on jälleen aika pohtia, rokottaako vai ei. Meidän lapsilla on THL:n mukaiset rokotteet annettu ajallaan, jonka lisäksi haemme kausi-influenssarokotukset vuosittain neuvolasta. Nämä rokotteet eivät ole missään vaiheessa epäilyttäneet ja otattaisin myös tuleville lapsille vastaavat rokotteet myös tulevaisuudessa. Mutta mitä tehdä koronarokotteen kanssa?

Koronarokotetta on jaettu nyt noin vuoden ajan ympäri maailmaa, joten kovin kattavaa seurantaa rokotteen pitkäaikaisista haitoista ei luonnollisestikaan ole. Todellisia rokoteseurauksia voimme saada selville aikaisintaan vasta sitten, kun nyt lapsena rokotetut kasvavat teini- ja aikuisikään. Toisaalta en haluaisi oman epävarmuuteni takia altistaa omaa lastani koronan vaaralliselle muunnokselle.

Koronan etenemisestä ja sen vaarallisuudesta nykymuodossa on ollut mediassa paljon keskustelua. Osa arvelee, että uuden mutaation myötä tauti alkaa menettää voimiaan ajaessaan itsensä nurkkaan. Osa toteaa, ettei korona ole perusterveille lapsille vaarallinen. Osa taas pohtii, mihin suuntaan tauti seuraavaksi liikkuu. Epävarmoja tekijöitä on hurjan paljon. Jään vielä odottamaan virallisten tahojen mielipiteitä ja arvioimaan meidän perheen riskinsietokykyä. Kuka olisi uskonut, että olisimme edelleen kaksi vuotta myöhemmin tässä tilanteessa?

/Me kaksi ja lapset

Kommentit

  1. Mä varasin meidän 7-vuotiaalle rokoteajan. Hoidetaan alta pois ennen koulun alkua.

    Mäkin tätä puntaroin, mutta meille ei ole koskaan tullut mitään oireita mistään rokotteesta (lievää kuumetta lukuunottamatta) ja uskon kyllä THL:n ihmisiin enemmän kuin anonyymin somekirjoittajan mielipiteeseen.

    Jokainen tauti, jota ei sairasteta, on minusta voitto. Koska kaikki taudit tuolta koulusta ja päiväkodista on syksyn aikana tulleet kotiin. Vuoroviikoin vatsatautia ja flunssaa, ei kiitos koronaa siihen päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Ellu! Toivon todella, että kirjoittamaani tekstiä ei oteta rokotevastaisena tai muiden valintoja arvostelevana, sillä sitä sen ei todellakaan ollut tarkoitus olla! Olen itse epävarma lapsen rokottamisesta, joten pohdin eri kantoja ja näkökulmia "ääneen". Tämä epävarmuus saattaa näyttäytyä tekstissäni tarkoittamattomana kriittisyytenä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jokainen rokotettu vie epidemiaa lähemmäs sen loppua. Silti takaraivossa kolkuttelee pelko, jota on vaikea kuvailla. Uskon, että omat ja puolisoni ajatukset löytävät raiteilleen, kun ehdimme asiaa hetken aikaa pohtia. 

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit